Runosta on monta versiota, esimerkiksi vapaussodan (*) aikaan Viipurissa ilmestyneessä Työ-lehden kuolinilmoituksessa. Aksel Ruuskanen, toinen palsta:
Sua muistelen niinkuin muinaista,
niin kaunista kaunista unta.
Sua muistelen niinkuin kukkaista,
jonka kuolema riisti jo multa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... nta&page=2
(*) Vuonna 1918 sekä valkoiset että punaiset kutsuivat sotaansa vapaussodaksi.
Pitempi versio on Karjala-lehden kuolinilmoituskessa
(5. palsta, Uuno Armas Papunen) vuodelta 1930
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... nta&page=1
Kenen kirjoittama runo?
Re: Kenen kirjoittama runo?
Tiukkoja kysymyksiä, eikä asiaa helpota, että lehdistä (tai muualtakaan verkosta) löytyy vain muutama tuota juurta olevaa, juurikin 1918 vaiheilta. Mutta myös valkoisten puolelta, eli on vaikea nähdä kirjoittajan ainakaan tiukasti profiloituneen kummallekaan puolelle. Tietysti 1918 kuolinilmoituksia myös oli rajusti. Se vuoden 1930 versio tuntuu hieman sanoisiko kirjallisemmalta, voipa siitä päätellä mitään tai ei. Melkein tekisi mieli veikata, että kyse on taas jostain yleisessä kierrossa olleen tuntemattoman tekijän runon versioista. Näitähän on, usein laitettu vaikka Leinon piikkiin, vaikka ei ole Leinon kanssa mitään tekemistä.
Ei ole tarpeeksi tietoa tai muistikuvia aikakauden teksteistä yleensä, siis tunnetuimpien hahmojen tekemisten lisäksi. Gutenbergistä vilkuilin esim. Ain’Elisabet Pennasen ja L. Onervan tekstejä, eli yleistä kirjoittajanlaatua. Ei 1910-luvun loppupuolen Onervakaan mitenkään etäällä tuosta (1930 kuolinilmoituksen) selkeästä sanonnasta ole. Eipä ainakaan noin vain ja noilta tunnu löytyvän, vaikken nyt ihan vartavasten naisrunoilijoita etsinytkään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/L._Onerva
https://www.gutenberg.org/ebooks/author/2741
Ei ole tarpeeksi tietoa tai muistikuvia aikakauden teksteistä yleensä, siis tunnetuimpien hahmojen tekemisten lisäksi. Gutenbergistä vilkuilin esim. Ain’Elisabet Pennasen ja L. Onervan tekstejä, eli yleistä kirjoittajanlaatua. Ei 1910-luvun loppupuolen Onervakaan mitenkään etäällä tuosta (1930 kuolinilmoituksen) selkeästä sanonnasta ole. Eipä ainakaan noin vain ja noilta tunnu löytyvän, vaikken nyt ihan vartavasten naisrunoilijoita etsinytkään.
https://fi.wikipedia.org/wiki/L._Onerva
https://www.gutenberg.org/ebooks/author/2741
Re: Kenen kirjoittama runo?
Chat GPT -tekoäly vastasi kysymykseen näin. Olisi muuten kaivanut vuoden 1918 Työ-lehden sivun ja Karjala-lehden v.1930 sivun kuvan.
Löysin useita viitteitä siihen, että runon säepari on esiintynyt kuolinilmoituksissa jo 1910–1930-luvuilla; keskustelupalstan selvitysten mukaan varhaisimmat esiintymät näyttäisivät olevan Viipurissa ilmestyneessä Työ-lehdessä v. 1918 ja pidempi muunnelma Karjala-lehdessä v. 1930.
Palstakeskustelun tekijät (sukututkimusyhteisö) ehdottavat, että kysymyksessä on todennäköisesti yleisessä kierrossa ollut, tuntemattoman tekijän runo (eli ei selkeää kirjailija-attribuutiota löytynyt). He mainitsevat myös paikallisia nimiä (Aksel Ruuskanen, Uuno Armas Papunen) niin sanotuissa kuolinilmoitusten paikkamerkinnöissä, mutta nämä viittaukset näyttävät olevan ilmoituksen tekijöiden/ilmoitukseen liitettyjen nimien yhteyksiä, eivät vahvoja todisteita runon alkuperäisestä kirjoittajasta.
Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa on hakutuloksia ja lehti-numeroita, joissa samaa tai pidempää versiota esiintyy (digitaaliarkisto tarjoaa skannattuja sivuja, mutta palvelu vaatii laajemman haun/sivujen selaamisen). Näitä viitteitä löytyi hakutuloksina eri lehdistä 1920-luvun lopulta eteenpäin.
digi.kansalliskirjasto.fi
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä
Parhaan varmuuden saamiseksi pitäisi avata suoraan nuo Kansalliskirjaston digitaali-lehdet (esim. Työ 1918-nro ja Karjala 1930-nrot) ja katsoa kuolinilmoitusten tekstit sekä ilmoitusten yhteyteen merkityt nimet ja päivämäärät. Tähän on olemassa skannattu lähdemateriaali Kansalliskirjaston digissä, mutta se pitää tarkistaa sivu sivulta — käsitykseni mukaan varhaisin toistaiseksi löydetty esiintymä on 1918 (Työ).
Toistaiseksi ei löytynyt aukotonta kirjallista lähdettä (esim. runokokoelmaa tai vastaavaa) joka kertoisi yksiselitteisesti, kuka runon on kirjoittanut — näin ollen järkevintä on pitää runoa anonyyminä / perinteisenä muistelu-säkeenä, ellei tarkasta lehtiartikkelista ilmene selkeä kirjoittaja.
Löysin useita viitteitä siihen, että runon säepari on esiintynyt kuolinilmoituksissa jo 1910–1930-luvuilla; keskustelupalstan selvitysten mukaan varhaisimmat esiintymät näyttäisivät olevan Viipurissa ilmestyneessä Työ-lehdessä v. 1918 ja pidempi muunnelma Karjala-lehdessä v. 1930.
Palstakeskustelun tekijät (sukututkimusyhteisö) ehdottavat, että kysymyksessä on todennäköisesti yleisessä kierrossa ollut, tuntemattoman tekijän runo (eli ei selkeää kirjailija-attribuutiota löytynyt). He mainitsevat myös paikallisia nimiä (Aksel Ruuskanen, Uuno Armas Papunen) niin sanotuissa kuolinilmoitusten paikkamerkinnöissä, mutta nämä viittaukset näyttävät olevan ilmoituksen tekijöiden/ilmoitukseen liitettyjen nimien yhteyksiä, eivät vahvoja todisteita runon alkuperäisestä kirjoittajasta.
Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa on hakutuloksia ja lehti-numeroita, joissa samaa tai pidempää versiota esiintyy (digitaaliarkisto tarjoaa skannattuja sivuja, mutta palvelu vaatii laajemman haun/sivujen selaamisen). Näitä viitteitä löytyi hakutuloksina eri lehdistä 1920-luvun lopulta eteenpäin.
digi.kansalliskirjasto.fi
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä
Parhaan varmuuden saamiseksi pitäisi avata suoraan nuo Kansalliskirjaston digitaali-lehdet (esim. Työ 1918-nro ja Karjala 1930-nrot) ja katsoa kuolinilmoitusten tekstit sekä ilmoitusten yhteyteen merkityt nimet ja päivämäärät. Tähän on olemassa skannattu lähdemateriaali Kansalliskirjaston digissä, mutta se pitää tarkistaa sivu sivulta — käsitykseni mukaan varhaisin toistaiseksi löydetty esiintymä on 1918 (Työ).
Toistaiseksi ei löytynyt aukotonta kirjallista lähdettä (esim. runokokoelmaa tai vastaavaa) joka kertoisi yksiselitteisesti, kuka runon on kirjoittanut — näin ollen järkevintä on pitää runoa anonyyminä / perinteisenä muistelu-säkeenä, ellei tarkasta lehtiartikkelista ilmene selkeä kirjoittaja.