I am currently researching my 4th great-grandfather, Adolf Fromhold Forsman. I Believe he was born in Eura on August 6 1751 or 1748 (Have been unable to determine exact year) I have not been able to find any birth information but he moved to Lapväättti from Eura on January 30, 1772. This information is from "The Genealogical Society of Finland" HisKi project. The title/occupation prceeding his name is "Wolent." He was married in Isojoki on 27th of October(also the HisKi project) and the title/occupation preceeding hi name is "Målar lärl". At the birth of his first 3 children (also the HisKi project) the title/occupation is written as "Målar" in years 1781,1784 and 1786. I believe that Målar lärl translates to painter apprentice and that Målar translates to painter. Then in 1788, 1792 and 1795 at the birth of his next 3 children the title is "Volonteur' or "Volontain" and at the death of some of his children it is written as "Wolontair". I think this is various spellings for volunteer, if so, what did he volunteer for? At his death on July 1, 1814, "värf: K:" preceeds his name. I have no idea what this means. Any help with clarifying the above is appreciated.
tkivela
titles/occupations
Re: titles/occupations
The volunteer means he volunteers for army duty. And the last title is enlisted man.
I think this might be your 4gg Adolf from Tammisaari births:
8.6.1748 12.6.1748 Fältv: Fromholt Forsman h:u Brigita Cath: Berg Adolph Fromholt
I think this might be your 4gg Adolf from Tammisaari births:
8.6.1748 12.6.1748 Fältv: Fromholt Forsman h:u Brigita Cath: Berg Adolph Fromholt
----- Jani Koski -----
Re: titles/occupations
It's also possible that this is his father's birth in Sahalahti:
2.10.1704 Saris Cornet Anders Forsman Dygdesam H.stru Ebba Thelun ? (Thelin) Fromhalt
And Fromholt and Brita's marriage in Lokalahti:
10.10.1745 Prästegården h:n fältväbel Fromholdt Anders Forsman jgfru Brita Cathar. Borg
2.10.1704 Saris Cornet Anders Forsman Dygdesam H.stru Ebba Thelun ? (Thelin) Fromhalt
And Fromholt and Brita's marriage in Lokalahti:
10.10.1745 Prästegården h:n fältväbel Fromholdt Anders Forsman jgfru Brita Cathar. Borg
----- Jani Koski -----
Re: titles/occupations
En osaa yhtään sanaa Englantia, mutta ohessa lienee kaipaamiasi tietoja.
Taulu 1
I Adolf Fromhold Fromholdinpoika Forsman (18789)
maalari, maanviljelijä, s. 8.6.1748, k. 2.7.1814 Isojoki. maalari, maanviljelijä. Turun katedraalikoulun oppilas 1759-60.
Vanhemmat: Fromhold Anders Anderss Forsman, s. 30.9.1704 Sahalahti, k. 18.11.1767 Eura ja Riitta Catarina Johansd Forsman o.s. Berg, s. 19.10.1722, k. 16.4.1788 Nakkila. Taulu 2
Puoliso: 27.10.1776 Isojoki
Kristina Forsman o.s. Kienokoski (18790)
s. 22.7.1756 Isojoki, k. 7.12.1814 Isojoki.
Taulu 2 (taulusta 3)
II Fromhold Anders Anderss Forsman (189)
nimismies, vääpeli, s. 30.9.1704 Sahalahti, k. 18.11.1767 Eura. k. rintatautiin.
Nimismies Forsman pyysi 1762 itselleen apulaiseksi poikansa Juho Antinpoika Forsmania, koska ei itse ollut enää täysissä ruumiinvoimissan. Mannilan Hunnun isäntä ilmaisi toisen raihnauden sanomalla kerran, että paholainen oli vienyt tältä toisen jalan ja olisi kyllä saanut viedä vielä toisenkin. Perusteluna poikansa asettamisella nimismies mainitsi, että hänellä oli kovia vaivoja lonkassa ja reidessä, mikä haittasi hänen työtään, etenkin kun Euran pitäjän tiet, yleisiä teitä lukuunottamatta, sopivat kovin huonosti kipeille lihaksille. Näihin aikoihin, kuten jo enemminkin, nimismies huolehti myös vankien kuljetuksesta käräjiltä toiselle. Tästä oli joka talonpojan maksettava 2 kappaa viljaa vuodessa palkkiona. Vuonna 1766 hänellä luvattiin vain1 kappa viljaa tästä ylimääräisestä työstä, muuten uhattiin ottaa kuljetus omiin käsiin. Tätä entistä vääpeliä moitittiin myös siitä, että hän juopotteli, eikä hänen köyhyytensä suinkaan ollut omiaan tukkimaan suita, päinvastoin. Vuonna 1770 vouti ahdisti häntä tilittämättä jääneistä sakkovaroista, eikä Forsman myöskään näytä suorittaneen kaikkia tarpeellisia virkamatkoja, etenkään pidemmälle matkustamista vaatineita. Siten Euran veronkanto antoi kruununvoudille aivan liian paljon työtä, mistä vouti tietenkin oli harmissasan. Forsman kuoli 1770- luvun ensi vuosina. Kuten Londeen, niin myös Forsman oli mielellään pujahtanut virka-alueeltaan muille paikkakunnille, kuten Turkuun, Vesilahdelle jne. (Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia II s.163.).
Vanhemmat: Anders Forsman, s. noin 1680, k. noin 1710 Karjalan kannas ja Ebba Andersd Thelin, s. noin 1680, k. noin 1.4.1723 Messukylä. Taulu 3
Puoliso: 10.10.1745 Lokalahti
Riitta Catarina Johansd Forsman o.s. Berg (190)
s. 19.10.1722, k. 16.4.1788 Nakkila. GS 4381 k.mätäkuumeeseen.
Vanhemmat: Johan Fredrik Berg, s. noin 1690, k. Vehmaa ja Susanna Johansd Berg o.s. Mathesius, s. 18.1.1699 Ylikannus, k. 30.11.1760 Lokalahti. Taulu 4
Lapset:
Johan Anders Forsman, Euran nimismies, s. 11.7.1746 Eura?, k. 1771 Eura
Adolf Fromhold Forsman, s. 8.6.1748. Tauluun 1
Fredrik Forsman, korpraali, s. 18.7.1754 Lieto, k. 1789
Maria Catarina Lax o.s. Forsman, s. 23.4.1758, k. 13.2.1832 Kokemäki
Taulu 3
III Anders Forsman (191)
s. noin 1680, k. noin 1710 Karjalan kannas.
Puoliso: välillä 1703-04
Ebba Andersd Thelin (192)
s. noin 1680, k. noin 1.4.1723 Messukylä.
Lapset:
Fromhold Anders Forsman, s. 30.9.1704 Sahalahti. Tauluun 2
Taulu 4 (taulusta 5)
III Johan Fredrik Berg (193)
nimismies, s. noin 1690, k. Vehmaa. Vehmaan kihlakunnanvouti.
Vanhemmat: Johan Berg, s. noin 1660 ja Catarina Tarvonius. Taulu 5
Puoliso: 26.5.1721 Tukholma
Susanna Johansd Berg o.s. Mathesius (194)
s. 18.1.1699 Ylikannus, k. 30.11.1760 Lokalahti. GS 4377.
Vanhemmat: Johan Mattss Mathesius, s. noin 1660, k. noin 1702 Ylikannus ja Riitta Johansd Grandelius-Grandell, s. noin 1670. Taulu 7
Lapset:
Fredrik Berg, s. 7.6.1721 Ruotsi
Riitta Catarina Forsman o.s. Berg, s. 19.10.1722. Tauluun 2
Taulu 5
IV Johan Berg (195)
nimismies, s. noin 1660.
Puoliso:
Catarina Tarvonius (196)
Lapset:
Johan Berg, s. noin 1690. Tauluun 4
Taulu 6 (taulusta 7)
III Susanna Johansd Berg o.s. Mathesius (194)
s. 18.1.1699 Ylikannus, k. 30.11.1760 Lokalahti. GS 4377.
Vanhemmat: Johan Mattss Mathesius, s. noin 1660, k. noin 1702 Ylikannus ja Riitta Johansd Grandelius-Grandell, s. noin 1670. Taulu 7
1. puoliso: 26.5.1721 Tukholma
Johan Fredrik Berg (193)
nimismies, s. noin 1690, k. Vehmaa. Vehmaan kihlakunnanvouti.
Vanhemmat: Johan Berg, s. noin 1660 ja Catarina Tarvonius. Taulu 5
Lapset:
Fredrik Berg, s. 7.6.1721 Ruotsi
Riitta Catarina Forsman o.s. Berg, s. 19.10.1722. Tauluun 2
2. puoliso:
Jeremias Nilss Weckman (660)
s. 1730.
Taulu 7 (taulusta
IV Johan Mattss Mathesius (197)
kappalainen, s. noin 1660, k. noin 1702 Ylikannus. GS 4375
Ylikannuksen kappalainen 1694, k. 1702.
Vanhemmat: Mathias Johaninpoika Mathesius. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1687.
Lapset:
1. Mathias Johaninpoika Mathesius , s. 30.11.1695 Lohtaja. Tauluun 78
2. Erik Johaninpoika Mathesius s. 1698 Ylikannus ?, k. 23.08.1699 Ylikannus, ikä 1 v 6 kk 3 vko 3 pv119.
3. Susanna Johanintytär Mathesius , s. 18.01.1699 Ylikannus. Tauluun 79
4. Nils Johaninpoika Mathesius s. 15.05.1700 Ylikannus120.
.
Vanhemmat: Matti Johanss Mathesius, s. noin 1632, k. noin 1671 Pyhäjoki. Taulu 8
Puoliso:
Riitta Johansd Grandelius-Grandell (198)
s. noin 1670. GS 811
2. Puoliso: Vihitty noin 1700 Gustaf Andersinpoika Hjerta-Cajanus (2007) Lohtajan kirkkoherra 1687, s. noin 1638, k. 1710 Lohtaja.
Vanhemmat: Anders Erikinpoika Gyllenhjerta, Kajaanin vapaaherrakunnan vouti, s. 1602 Uusimaa, Kirkkonummi, k. 1665 Kajaani. Anders oli vanhaa aatelissukua, Gyllenhjerta. Sanotaan olleen laamannina (=lainlukijana), ennen kuin kuin kreivi Pietari Brahe pani hänet koko Kajaanin vapaaherrakuntansa voudiksi. Grefe Pehr Brahes Fogde öfver Cajana och Pielis. Cajanus Cajanus suku sanoo haaraantuvansa jo aikoja sitten sammuneesta suomalaisesta aatelissuvusta Hevonpää eli Gyllenhjerta, jonka kantaisä, Erik XIV:n amiraali Niiles Sveninpoika, Paimion Hevonpään (Viksberg''in) herra, eli vielä 1594. Tämän pojanpoika lienee ollut se Anders Erikinpoika Gyllenhjerta, joka, telä-suomesta muutettuaan Kajaanin lääniin jo ennen 1626, tuli lukuisan Cajanus suvun kantaisäksi. Nimensä kotoseudustaan Kajaanin läänistä otettuansa on suku tähän asti pitänyt olopaikkansa siinä maanosassa, vaikka se myös muuallekin on levinnyt Suomessa ja etenkin Pohjanmaalla. Alusta alkaen sen jäsenet antautuivat kirkon ja hallinnon palvelukseen, jossa useimmat ovat edelleen viihtyneet meidän aikoihin saakka. Huomattavimpia on kantaisän toinen poika, kristinuskoa vankka edistäjä Pohjois-Savossa provasti Johan C. ja hänen samanniminen toivorikas poikansa. Nykyjään nimittää itsensä vanhin sukuhaara Cajaner; nuoremmat haarat käyttävät osittain nimimuotoja Cajan ja Kajanus. Niiden jäsenistä erittäin mainittakoon ensimmäisen suomenkielisen Suomen historian tekijä Joh. Fredr. Cajan ja säveltäjä Robert -Kajanus. Muistona sukuperästään ovat eräät suvun jäsenet käyttäneet sinetissään kruunattua sydäntä, johon nimimerkki on piirretty. Lähde: Axel Bergholm SUKUKIRJA Sivu 249 Kajaanin vapaaherrakunnan vouti, s. Kirkkonummi ?, k. 1657. Oli alkuperäiseltä sukunimeltään Hjärta ja oli lähtöisin Kirkkonummelta. Kainuuseen hän muutti viimeistään vuonna 1626. Hänen uskotaan olleen Eerik XIV:n amiraalina palvelleen aateloidun Paimion Hevonpään (Viksbergin) herran Niiles Sveninpoika Hjärtan eli Hevonpään pojanpoika. Toimi jo 1630-luvun alusta Kajaanin pitäjän nimismiehenä. Oli Paltamon, Sotkamon ja Pielisen vouti kuolemaansa 1657 saakka. Omisti suuren talon Säräisniemellä (myöh. Juusola). Antti Eerkinpojan vaimo Agneeta Matintytär Laatikatar oli porvarintytär Oulusta ja lienee ollut samaa sukua kuin Sotkamoon 1600-luvun alussa asettuneet Laatikaiset. Tämä vaimon ilmeinen sukulaisuussuhde saattoi olla merkittävä syy siihen, että eteläsuomalaisen aatelissuvun jäsen etsiytyi asumaan syrjäiseen Kainuuseen. Lähde: Jorma Keränen Kainuun historia teoksessa (1986) koskien Antti Eerikinpoika Hjärta eli Cajanusta Gyllenhjertta on hieman harhaanjohtava sukunimi, kun tiedossa oleva periytyminen menee ennen kuin Hjertta suku käytti Gyllenhjertta nimeä! Johtuuko esimerkiksi siitä että Bergholm arvelemalla ilmeisen väärin yhdistää Andersin isoisän Mickel Erikinpoika Hjertan amiraali Niles Sveninpoika Hevonpään (Vigsbergin) herran pojaksi, josta käsittääkseni aateloitiin Gyllenhjerta suku. Kuitenkin lieneen Tanskasta tuli veljekset Sven ja Lars Pehrinpoika Hjerta. Lars Hjertta asettui Kirkkonummen Korkkulaan jo 1540 ehkä aikaisemminkin. Pian tuon jälkeen talosta tuli nimismiehentalo ja Kestikievari. Kustaa Vaasa muistaakseni määräsi tuolloin Kuninkaantien varteen perustettavaksi kestikievareita ja kuninkaankartanoita. Niles Sveninpoika avioitui Hevonpää sukuun Cecilia Christerin tytär Jägerhornin kanssa jonka äiti oli Margareta Spåre. Christer Hevonpään äiti oli Kerstin Klausintytär Horn ja Kristina Frille. (Olavi Nykänen) Kajaanin pitäjän nimismiehenä jo 1630 -luvun alusta toiminut Antti Erikinpka Cajanus nimitettiin heti Kajaanin vapaaherrakunnan perustamisen jälkeen Paltamon ja Sotkamon sekä Pielisen voudiksi. Hän oli alkuperäiseltä nimeltään Hjärta ja oli lähtöisin Kirkkonummelta. Lähde: Martti Helistö "Cajanuksen suvun kemiläisestä sukuhaarasta" Antti Erikinpoika oli toisen kerran naimisissa, joka harvemmin on esillä! On hyvä huomata puolisojen olevan melkein kaikkien pappis- tai pormestarisukuja, esim Johan Cajanuksen kolme vaimoa kaikki Sursill-jälkeläisiä. (Olavi Nykänen). Asui Paltamossa. Myös Kajaanin voutikunnan ja Pielisjärven vouti. Pekka Laakkosen tutkimuksesta: Gyllenhjertta on hieman harhaanjohtava sukunimi, kun tiedossa oleva periytyminen menee ennen kuin Hjertta suku käytti Gyllenhjertta nimeä! Johtuuko esimerkiksi siitä että Bergholm arvelemalla ilmeisen väärin yhdistää Andersin isoisän Mickel Erikinpoika Hjertan amiraali Niles Sveninpoika Hevonpään (Vigsbergin) herran pojaksi, josta käsittääkseni aateloitiin Gyllenhjerta suku. Kuitenkin lieneen Tanskasta tuli veljekset Sven ja Lars Pehrinpoika Hjerta. Lars Hjertta asettui Kirkkonummen Korkkulaan jo 1540 ehkä aikaiseminkin. Pian tuon jälkeen talosta tuli nimismiehentalo ja Kestikievari. Kustaa Vaasa muistaakseni määräsi tuolloin Kuninkaantien varteen perustettavaksi kestikievareita ja kuninkaankartanoita. Niles Sveninpoika avioitui Hevonpää sukuun Cecilia Christerin tytär Jägerhornin kanssa jonka äiti oli Margareta Spåre. Christer Hevonpään äiti oli Kerstin Klausintytär Horn ja Kristina Frille. (Olavi Nykänen) Kajaanin pitäjän nimismiehenä jo 1630 -luvun alusta toiminut Antti Erikinpka Cajanus nimitettiin heti Kajaanin vapaaherrakunnan perustamisen jälkeen Paltamon ja Sotkamon sekä Pielisen voudiksi. Hän oli alkuperäiseltä nimeltään Hjärta ja oli lähtöisin Kirkkonummelta. Lähde: Martti Helistö "Cajanuksen suvun kemiläisestä sukuhaarast Antti Erikinpoika oli toisen kerran naimisissa,Brita Simontytär joka harvemmin on esillä! On hyvä huomata puolisojen olevan melkein kaikkien pappis- tai pormestarisukuja, esim Johan Cajanuksen kolme vaimoa kaikki Sursill-jälkeläisiä. (Olavi Nykänen). Agneta Matintytär Laatikatar-Peitzius, s. 1606 Sotkamo, (luultavasti) Laatikkalan talo. Luultavasti Sotkamosta, jossa vielä on Laatikkalan talo ja Laatikaisen niminen talonpoikassuku. Leskenä hänellä oli veroton talo Paltamossa 1665. Genealogia Sursillianassa näkyy nimenä: Peitzius. HUOM! Ohto Mannisen tutkimuksen mukaan PEITZIUS-sukunimi on tulkintavirhe: Genos 1990 N:o 3: Manninen, Ohto, Cajanusten esiäiti. Lainaus Genoksen sivulta 82: "Perimätiedon monet uudelleenkäsittelyt ovat saaneet aikaan sotkua. Laguksen käsikirjoitukseen joku, ilmeisesti Alcenius, on Cathrin- nimen perään lisännyt huomautuksen Agnetasta viitaten »Peitzii manuscr.« eli Peitziuksen käsikirjoitukseen.(7) Seuraavassa kopiontivaiheessa (Hiereuologia Ostrobotnica) tämä lyhyt merkintä on jo erehdytty kopioimaan niin, että kantaäiti on lähdeviittauksesta saanut uuden sukunimen Peitzius: »Agneta Mattsdotter Peitzius (aliter) Catharina Lactieut eller Laticatar«.(8) Muoto Laticatar on selvästi lisätty tähän tekstiin myöhemmin, rivien väliin." Lainaus Genoksen sivulta 83: "Perimätiedon tarkastelu siis osoittaa, että sukunimi Peitzius on selvä tulkintavirhe ja että myös Laatikatar-nimi on epävarma, joskin mahdollinen tulkinta. Itse ongelmaan kantaäidin henkilöllisyydestä on lisätietoa yritettävä hankkia muista lähteistä.". Vihitty 1625. Ylioppilas Upsalassa 17.10.1655, Turussa (pohj.) 1659. Kapellan 1669, Pastorn i Lochteå 1686
.
Vanhemmat: Johan Johanss Grandelius, s. noin 1635 Kokkola, k. noin 1693 Uusikaarlepyy ja Christina Cordsd Bochmöller, k. 1670 Uusikaarlepyy. Taulu 19
Lapset:
Susanna Berg o.s. Mathesius, s. 18.1.1699 Ylikannus. Tauluun 4
Taulu 8 (taulusta 9)
V Matti Johanss Mathesius (199)
s. noin 1632, k. noin 1671 Pyhäjoki. GS 4373
Pyhäjoen kappalainen.
Vanhemmat: Johan Mattss Mathesius, s. noin 1607 Saloinen, k. 9.3.1663 Pyhäjoki ja Anna Josefsd Lithovius, s. noin 1605 Liminka, k. 1685 Pyhäjoki. Taulu 9
Lapset:
Johan Mathesius, s. noin 1660. Tauluun 7
Taulu 9 (taulusta 10)
VI Johan Mattss Mathesius (203)
kirkkoherra, s. noin 1607 Saloinen, k. 9.3.1663 Pyhäjoki. Kääntäjä R:n hovissa. Asui Kukkarilan talossa. Vih. papiksi 1628. Uudenkaarlepyyn kappalainen, myöhemmin Pyhäjoen kirkkoherra (1642). - Omisti Pohjankylän Luodon talon. - Puoliso Anna Lithovius. Heillä oli yhdeksän lasta, joista seitsemästä tuli pappi tai papinemäntä. Mainitaan Raahen tuomiokirjassa 23.05.1660, mutta vielä 4-5.02.1661 oli eräs hänen haaksikauppansa esillä Pyhäjoen käräjillä ja v. 1663 mainitaan hänen leskensä armovuodeksi.
Vanhemmat: Matti Jöranss Mathesius, s. 1570, k. 1622 Saloinen ja Margareta, s. Rauma. Taulu 10
Puoliso:
Anna Josefsd Lithovius (204)
s. noin 1605 Liminka, k. 1685 Pyhäjoki. GS 4369. Omisti Luodon tilan Pyhäjoella. Anna oli tilusriidoissa 2-3.03.1683 J. Carlanderin lesken Margaretha Mathesiuksen kanssa. Annalle kuului Luodon tila Pyhäjoella.
.
Vanhemmat: Josef Henricss Limingus e. Lithovius, s. 1569 Liminka, k. noin 1657 Liminka ja Anna Laurintytär Siniluoto o.s. Sinius, s. 1584 Saloinen, k. 1650 Liminka. Taulu 12
Lapset:
Catharina Mathesius, s. noin 1628 Pyhäjoki
Henrik Nicarlus e. Mathesius, s. noin 1630, k. noin 1660(*1)
Matti Mathesius, s. noin 1632. Tauluun 8
Anna Mathesius, s. noin 1634 Pyhäjoki
Margareta Mathesius, s. noin 1640
Britha Falander o.s. Mathesius, s. noin 1645
Beata Mathesius, s. noin 1650 Pyhäjoki, k. 11.5.1691 Pyhäjoki
Susanna Mathesius, s. noin 1652
Johan Mathesius, s. noin 1654
Taulu 10 (taulusta 11)
VII Matti Jöranss Mathesius (205)
s. 1570, k. 1622 Saloinen.
Vanhemmat: Jöran Mattss Mathesius. Taulu 11
Puoliso: Rauma
Margareta (206)
s. Rauma.
Lapset:
Johan Mathesius, s. noin 1607 Saloinen. Tauluun 9
Taulu 11
VIII Jöran Mattss Mathesius (209)
Porvari Turussa tai pappi Halikossa.
Lapset:
Matti Mathesius, s. 1570. Tauluun 10
Taulu 12 (taulusta 13)
VII Josef Henricss Limingus e. Lithovius (207)
s. 1569 Liminka, k. noin 1657 Liminka. Kirkkoherra, rovasti Liminka 1615, s. 1569 Liminka, k. 1657 Liminka. Josef ja Anna olivat myöhemmin "sisaruksia", vaikka eivät sukua.
Kappalainen Limingalla 1610. Kirkkoherra siellä 1615. Kuoli provastina 1648. Puoliso emintimänsä tytär 1. avioliitosta Anna Laurintytär. Kapellan i Limimgo, kyrkoherde ca 1615. - SS 3301.
Limingan kappalainen 1610- ja kirkkoherra 1615-. Rovasti. 2:o puoliso Margaretha Hansintytär. Huom! Ei ole aivan varmaa, onko ylläoleva Johanin isä ja Josefin isä Henrik Laurinpoika Lithovius /Swart sama henkilö. Mahdollisesti Kaarinan-Limingan Lithovius ja Salon Lithoviukset ovat erikseen, joskin tämä on epätodennäköistä. Todennäköisesti ovat sama henkilö, koska Corvinus = Svart. (korppi, musta).
Josefilla ja Annalla oli yhdeksän lasta, joista Saara meni naimisiin Olavi Heikkolan kanssa. (Kankarin Kailat nro 6 sukukirjan tiedot, Lea Holma).
.
Vanhemmat: Henric Larss Lithovius, s. noin 1537 Kaarina, k. noin 1615 Liminka ja N.N Lithovius. Taulu 13
Puoliso:
Anna Laurintytär Siniluoto o.s. Sinius (208)
s. 1584 Saloinen, k. 1650 Liminka. GS 3301. Anna oli Lars Siniuksen ja Catharina Östenintytär Sursillin tytär ts. Josef ja Anna olivat myöhemmin "sisaruksia", vaikka eivät sukua. Puoliso: isäpuolensa poika. (GS 3301).
Vanhemmat: Lars (Lauri) Siniluoto e. Sinius, s. noin 1556, k. jälkeen 1614 ja Catarina Östensd Sursill, s. noin 1552 Uumaja, k. jälkeen 1614 Liminka. Taulu 14
Lapset:
Isak Lithovius, rovasti, s. 1602, k. 1652 Liminka
Anna Lithovius, s. noin 1605 Liminka. Tauluun 9
Lars Lithovius, Limingius, s. noin 1608, k. noin 1665 Liminka
Taulu 13
VIII Henric Larss Lithovius (211)
kirkkoherra, s. noin 1537 Kaarina, k. noin 1615 Liminka. Kaarina, Littoisten kylä. Limingan kirkkoherra 1583-1615.
Myös Henrik Larsson Swart. Henrik Laurinpoika Lithovius, kotoisin Kaarinan Littoisten kylästä, lampuodin poika, muodosti sen nimestä itselleen sukunimen. Limingan kirkkoherra 1583. Provastina kuoli 1615. Limingan kirkkoherra 1575-1614. Saloisten kirkkoherra, Erik XIV:n nimittämä. Kirjoitti pohjanmaan sotahävityksistä vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Henrikin 1:o puoliso (Johanin ja Josefin äiti) tuntematon. Hänestä polveutuvat myöskin Alholm ja Hoffrén-suvut sekä naiskannalta myöhempi Topelius-suku.
Pappisnimensä Henrik Laurinpoika otti syntymäkuntansa (Littoinen) mukaan, kuten noina aikoina useimmiten oli tapa. Niinpä Henrikin pojatkin ottivat vastaavasti sukunimekseen Limingius, Liminkalaisia kun olivat. Henrik käytti myös sukunimeä Korppi eli Corvinus, ehkä pienenä sisäpiirin vitsinä, papit kun pukeutuivat mustiin. Henrik oli alunperin Salon kirkkoherra Erik XIV:n nimittämänä, Limingan kirkkoherra hänestä tuli Tuomas Ingonpojan jälkeen vuodesta 1575 alkaen. Tässä virassa hän oli aina kuolemaansa, 1615 saakka. Hänestä tuli rovasti vähän ennen kuolemaansa. Tämän jälkeen kaikki Limingan papit koko 1600-luvun ajan olivat Henrikin jälkeläisiä, yhtä lukuun ottamatta, mutta tämäkin oli sentään suvun vävy. Henrik kirjoitti kuningas Juhana III:lle kirjeen Oulun satamassa 25.7.1586 ja kuvasi siinä 25-vuotisen sodan tuhoja Pohjanmaalla "välirauhan" vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Tuossa luvussa Henrik ilmeisesti jonkin verran liioittelee, sillä se lähentelee jo koko Oulun tiennoon senaikuista väestömäärää. Limingan venäläiset vainolaiset (ja karjalaiset siinä mukana) tuhosivat lähes kokonaan vuonna 1589 ja taas 1592. 25-vuotinen sota (1570-95) päättyi Ruotsin voittoon. Iivana IV Julma, Juhana III:n henkilökohtainen vihamies, joutui tunnustamaan Ruotsin oikeudet Viroon, antoi Ruotsille Narvan ja luopui kaikista vaatimuksistaan Pohjois-Suomeen ja Lappiin, näin jälkikäteen arvioituna ainakin joksikin aikaa. Hän toimi liminkalaisten pappina vanhan vihan hävitysten aikana, jota käytiin 1570-95 karjalais-venäläisten ja suomalaisten välillä. Viholliset polttivat kahteen kertaan Limingan kirkon sekä pappilan. Vuonna 1592 sai kuninkaalta oikeuden saada verotuloja korvauksena siitä, että hänen omaisuutensa oli taas ryöstetty. Sodan päätyttyä Täyssinän rauhaan 1595 rakennettiin myös kirkko uudelleen. Henrik oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovasti ja mukana valtiopäivillä Linköpingissä 1600. Hän asui 1600-luvun alussa omistamassaan talossa, jolle sai verovapauden.
Henrik Laurinpoika Lithovius mainitaan ensimmäisen kerran Limingan kirkkoherrana 10.4.1575 kuningas Juhanan lahjoituskirjeessä Limingan pappilasta. Oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovastina. Edusti Linköpingin valtiopäivillä vuonna 1600, Pohjanmaan papistoa. Vuoden 1586 maakirjassa Oulunsalossa omisti Henrik-niminen pappi talon. Todennäköisesti hän oli Limingan kirkkoherra. Hänen mainitaan olleen varsin merkittävä pappismies Pohjanmaalla.
Limingan pitäjä oli historiansa aikana laajimmillaan juuri Henrik Lithoviuksen aikana. Siihen kuuluivat Oulu, Oulunsalo, Muhos, Kempele, Tyrnävä, Temmes, Lumijoki, Utajärvi, Vaala, Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi. Laajuus kesti 20 vuotta. Pitäjässä oli 224 taloa vuonna 1600. Uudisasutuksen taustalla oli voimakas savolainen asutusliike erityisesti 1570-luvulta lähtien.
Suuren seurakunnan kirkkoherran tulot olivat ruhtinaallisen suuret. Kuitenkin oli sotia ja katoja, jotka alensivat seurakuntalaisten palkanmaksukykyä.
Niinä aikoina, kun Suomeen juurtui evankelis-luterilainen usko, oli esi-isiäni Pohjanmaalla pappeina. Henrik Laurinpoika Lithovius oli Limingan kirkkoherrana vuodesta 1583 lähtien. Hän kuoli vuonna 1615. Hänen poikansa Johan Lithovius eli Limingius oli Limingan kappalaisena ja sitten Oulun ensimmäisenä kirkkoherrana 28.9.1610 lähtien. Simon Johanneksenpoika Nurkka eli Nurcherus oli Isonkyrön kirkkoherrana 1587. Hän kuoli luultavasti 1604. Erik Henrikinpoika Frosterus oli Kalajoen kappalaisena 1573 jälkeen ja sitten Hailuodon kirkkoherrana arvattavasti 1599. Hän kuoli 1616 tai 1618. Näiden neljän mainitaan olleen niiden pappien joukossa, jotka vuonna 1593 allekirjoittivat Upsalan kokouksen päätöksen. (GS 2343).[Anneli Kotisaaren Sursill- sivut päivitetty 17.5.2012].
1. puoliso:
N.N Lithovius (5746)
Lapset:
Johan (Hans) Lithovius-Limingus-Corvinus, kirkkoherra, s. 1563 Liminka, k. 1634 Ii
Josef Limingus e. Lithovius, s. 1569 Liminka. Tauluun 12
2. puoliso: noin 1584
Catarina Östensd Sursill (212)
s. noin 1552 Uumaja, k. jälkeen 1614 Liminka. GS 2343.
Katariinasta lähtee polku Paavo Väyryseen.
Oli elossa ilmeisesti vielä 1614. Lauri kuoli puolisoista ensin ja Catharina meni toisen kerran naimisiin Mattias Granbergin kanssa (Mattias oli vouti ja ehkä myös tilallinen Saloisissa, heidän tyttärensä oli Brita Granberg) ja kolmannen kerran Henrik Lithoviuksen kanssa. Vaikka Sursillin suku tuntuu hyvin tutkitulta, on vanhoissa tiedoissa paljon virheitä ja lisätutkimukselle on aina tilaa. (Anneli Kotisaaren Sursill- sivut päivitetty 17.5.2012)
Katariina Sursill oli kolmasti naimisissa ja hänen on täytynyt jäädä ensimmäisestä miehestään, josta tunnetaan vain etunimi, Lauri, leskeksi ennen vuotta 1580. Laurille on soviteltu myös sukunimeä Sinius asuinpaikan mukaan. Tästä avioliitosta olisi syntynyt mm. poika Hannu Laurinpoika ja tytär Anna Laurintytär (SS 3301) jonka mies olisi ollut äidin myöhemmän (kolmannen) aviomiehen poika, Josef Limingius.
Catharinan kerrotaan ottaneen luokseen Suomeen veljensä tyttäriä. Katarinan toinen mies oli ilmeisesti Matti Laurinpoika (jotkut lähteet käyttävät hänestä nimeä Matias Eerikinpoika, ks. Genos n:o 69). Kolmas puoliso oli Henrik Lithovius. Henrikin poika, Johan Limingius, puolestaan nai isänsä myöhemmän vaimon sisaren, Kristina Östenintyttären (SS 5956), joka kuoli n. 1632.
Tällaiset tiedot panevat pohtimaan tietojen oikeellisuutta, vaikka niiden ei voida sanoa mitenkään olleen kanonisen oikeuden vastaisia. Katarina on ollut naimisissa jo 1570-luvulla ja syntynyt siis viimeistään 1550-luvun alussa. Sisaruksina Katarinan ja Kristinan ikäero on ollut reippaasti yli 20 vuotta, jos he todella olivat sisaruksia. On esitetty että Kristina olisikin Östenin lapsenlapsi. Asiaa selvittelee laajemmin Tapio Vähäkangas Genos-lehdessä n:o 69(1998), s. 78-84, 98-99. Catharinasta polveutuvat suvut Fellman, Wegelius, Tornberg, Hilden, Granberg, Cajanus, Lythraeus, Frosterus, Appelgren, Castrén, Gammal, Fant, Gezelius, Lithovius, Topelius, Keckman, Franzén, Nylander, Reinius, Ehrström, Mathesius, Costiander, Höckert, Schroderus, Falander, Snellman ja Chydenius. (GS 2343).
Muistiinpanot: Syntymäaika useissa tutkimuksissa 1562.
Vanhemmat: Östen Ericss Sursill, s. noin 1520 Ruotsi, k. 1598 Uumaja,Västerteg ja Magdalena Malin Eriksdr, s. 1535 Laihia, k. jälkeen 1580 Laihia. Taulu 16
Lapset:
Riitta Lithovius
Christiern Lithovius, s. noin 1575, k. noin 1620
Karl Lithovius
Taulu 14
VIII Lars (Lauri) Siniluoto e. Sinius (5669)
talonpoika, s. noin 1556, k. jälkeen 1614. Suku on lähtöisin Oulun läänin Saloisten pitäjän Siniluodon talosta, jossa isäntänä oli 1500-luvulla Lauri niminen talollinen.
http://www.genealogia.fi:81/genos/25/25_106.htm.
Puoliso: noin 1574 Saloinen
Catarina Östensd Sursill (212)
s. noin 1552 Uumaja, k. jälkeen 1614 Liminka. GS 2343.
Katariinasta lähtee polku Paavo Väyryseen.
Oli elossa ilmeisesti vielä 1614. Lauri kuoli puolisoista ensin ja Catharina meni toisen kerran naimisiin Mattias Granbergin kanssa (Mattias oli vouti ja ehkä myös tilallinen Saloisissa, heidän tyttärensä oli Brita Granberg) ja kolmannen kerran Henrik Lithoviuksen kanssa. Vaikka Sursillin suku tuntuu hyvin tutkitulta, on vanhoissa tiedoissa paljon virheitä ja lisätutkimukselle on aina tilaa. (Anneli Kotisaaren Sursill- sivut päivitetty 17.5.2012)
Katariina Sursill oli kolmasti naimisissa ja hänen on täytynyt jäädä ensimmäisestä miehestään, josta tunnetaan vain etunimi, Lauri, leskeksi ennen vuotta 1580. Laurille on soviteltu myös sukunimeä Sinius asuinpaikan mukaan. Tästä avioliitosta olisi syntynyt mm. poika Hannu Laurinpoika ja tytär Anna Laurintytär (SS 3301) jonka mies olisi ollut äidin myöhemmän (kolmannen) aviomiehen poika, Josef Limingius.
Catharinan kerrotaan ottaneen luokseen Suomeen veljensä tyttäriä. Katarinan toinen mies oli ilmeisesti Matti Laurinpoika (jotkut lähteet käyttävät hänestä nimeä Matias Eerikinpoika, ks. Genos n:o 69). Kolmas puoliso oli Henrik Lithovius. Henrikin poika, Johan Limingius, puolestaan nai isänsä myöhemmän vaimon sisaren, Kristina Östenintyttären (SS 5956), joka kuoli n. 1632.
Tällaiset tiedot panevat pohtimaan tietojen oikeellisuutta, vaikka niiden ei voida sanoa mitenkään olleen kanonisen oikeuden vastaisia. Katarina on ollut naimisissa jo 1570-luvulla ja syntynyt siis viimeistään 1550-luvun alussa. Sisaruksina Katarinan ja Kristinan ikäero on ollut reippaasti yli 20 vuotta, jos he todella olivat sisaruksia. On esitetty että Kristina olisikin Östenin lapsenlapsi. Asiaa selvittelee laajemmin Tapio Vähäkangas Genos-lehdessä n:o 69(1998), s. 78-84, 98-99. Catharinasta polveutuvat suvut Fellman, Wegelius, Tornberg, Hilden, Granberg, Cajanus, Lythraeus, Frosterus, Appelgren, Castrén, Gammal, Fant, Gezelius, Lithovius, Topelius, Keckman, Franzén, Nylander, Reinius, Ehrström, Mathesius, Costiander, Höckert, Schroderus, Falander, Snellman ja Chydenius. (GS 2343).
Muistiinpanot: Syntymäaika useissa tutkimuksissa 1562.
Vanhemmat: Östen Ericss Sursill, s. noin 1520 Ruotsi, k. 1598 Uumaja,Västerteg ja Magdalena Malin Eriksdr, s. 1535 Laihia, k. jälkeen 1580 Laihia. Taulu 16
Lapset:
Hannu Sinius, s. noin 1582 Saloinen, k. 1645 Oulu
Anna Siniluoto o.s. Sinius, s. 1584 Saloinen. Tauluun 12
Taulu 15 (taulusta 16)
VIII Catarina Östensd Sursill (212)
s. noin 1552 Uumaja, k. jälkeen 1614 Liminka. GS 2343.
Katariinasta lähtee polku Paavo Väyryseen.
Oli elossa ilmeisesti vielä 1614. Lauri kuoli puolisoista ensin ja Catharina meni toisen kerran naimisiin Mattias Granbergin kanssa (Mattias oli vouti ja ehkä myös tilallinen Saloisissa, heidän tyttärensä oli Brita Granberg) ja kolmannen kerran Henrik Lithoviuksen kanssa. Vaikka Sursillin suku tuntuu hyvin tutkitulta, on vanhoissa tiedoissa paljon virheitä ja lisätutkimukselle on aina tilaa. (Anneli Kotisaaren Sursill- sivut päivitetty 17.5.2012)
Katariina Sursill oli kolmasti naimisissa ja hänen on täytynyt jäädä ensimmäisestä miehestään, josta tunnetaan vain etunimi, Lauri, leskeksi ennen vuotta 1580. Laurille on soviteltu myös sukunimeä Sinius asuinpaikan mukaan. Tästä avioliitosta olisi syntynyt mm. poika Hannu Laurinpoika ja tytär Anna Laurintytär (SS 3301) jonka mies olisi ollut äidin myöhemmän (kolmannen) aviomiehen poika, Josef Limingius.
Catharinan kerrotaan ottaneen luokseen Suomeen veljensä tyttäriä. Katarinan toinen mies oli ilmeisesti Matti Laurinpoika (jotkut lähteet käyttävät hänestä nimeä Matias Eerikinpoika, ks. Genos n:o 69). Kolmas puoliso oli Henrik Lithovius. Henrikin poika, Johan Limingius, puolestaan nai isänsä myöhemmän vaimon sisaren, Kristina Östenintyttären (SS 5956), joka kuoli n. 1632.
Tällaiset tiedot panevat pohtimaan tietojen oikeellisuutta, vaikka niiden ei voida sanoa mitenkään olleen kanonisen oikeuden vastaisia. Katarina on ollut naimisissa jo 1570-luvulla ja syntynyt siis viimeistään 1550-luvun alussa. Sisaruksina Katarinan ja Kristinan ikäero on ollut reippaasti yli 20 vuotta, jos he todella olivat sisaruksia. On esitetty että Kristina olisikin Östenin lapsenlapsi. Asiaa selvittelee laajemmin Tapio Vähäkangas Genos-lehdessä n:o 69(1998), s. 78-84, 98-99. Catharinasta polveutuvat suvut Fellman, Wegelius, Tornberg, Hilden, Granberg, Cajanus, Lythraeus, Frosterus, Appelgren, Castrén, Gammal, Fant, Gezelius, Lithovius, Topelius, Keckman, Franzén, Nylander, Reinius, Ehrström, Mathesius, Costiander, Höckert, Schroderus, Falander, Snellman ja Chydenius. (GS 2343).
Muistiinpanot: Syntymäaika useissa tutkimuksissa 1562.
Vanhemmat: Östen Ericss Sursill, s. noin 1520 Ruotsi, k. 1598 Uumaja,Västerteg ja Magdalena Malin Eriksdr, s. 1535 Laihia, k. jälkeen 1580 Laihia. Taulu 16
1. puoliso:
Matti Erikss Lochtovius e. Granderg (230)
vouti, kauppapurjehtija, s. noin 1540 Saloinen, k. jälkeen 1614 Revonlahti. En Fogde i Konungs Carl IX:s tid (i Salo socken ?) Saloisten vouti, s. 1560 Uumeå, Sverige ?, k. jälkeen 1614. Kaarle IX:n aikana oli alikirjuri. Tutkijan kommentit: Vouti, ehkä myös tilallinen Saloisissa. Tapio Vähäkangas, Muurame on kirjoittanut selventäviä tietoja GENOS 69 (1998) s. 78-84 (Lohtajan Grandrgien esivanhemmat) Kojosen Sursillianassa ilmeisen erheellisesti Matthias Erikinpoika http://www.genealogia.fi/genos/69/69_78.htm Katarina Östenintyttären toisen puolison henkilöllisyyttä on kovasti tutkittu viime aikoina. Alkuperäinen lähde väittää hänen Nimekseen Mattias Eerikinpoika, "vouti kuningas Kaarle IX:n ajalta." 1500-luvun lopulta tai 1600-luvulla ei tämän nimistä voutia Pohjanmaalta kuitenkaan ole löytynyt. Vanhimmissa Sursillianan lähteissä ei tällä voudilla ole lainkaan isän nimeä. Virhetulkinnan ansiosta hän on saanut vastoin alkuperäisiä tietoja isänsä nimeksi Erik. Näin on luotu virheellinen tieto, joka on ollut jatkotutkimusten tulppana. Väärän patronyymin poistuttua haittaamasta jatkotutkimuksia huomio kiintyy 1580-luvulla vaikuttaneeseen Pohjanmaan voudinmieheen ja alikirjuriin Matti Laurinpoikaan. Nimiyhdistelmä Matti Laurinpoika yhdistettynä Kristina Sursillin poikaan Laurentius Matthiae tukee teoriaa, että olemme tavoittaneet isän ja pojan. Yhteiskunnallinen asema yleensä saa ansiotonta arvonnousua jälkeläisten muistellessa esi-isiään, joten alikirjurista on hyvinkin voinut tulla lopulta vouti. Muita sopivia voutiluokan Matteja ei Pohjanmaalta löydy tuolta ajalta. Kun Laurentius Matthiaen tiedetään syntyneen Saloisissa, ei pitäisi olla vaikeaa tavoittaa veroluettelojen avulla hänen isäänsä Matti Laurinpoikaa. Hailuoto oli jo ennen vuotta 1582 muodostunut omaksi seurakunnaksi, joten se voidaan jättää haravoitavan alueen ulkopuolelle, vaikka se edelleen kuuluikin Saloisten hallintopitäjään. Pappismiehen ilmoittama syntymäpaikkakunta on varmasti tarkoittanut kirkkopitäjää. Pohjanmaalta on säilynyt verrattain hyvin veroluettelot 1580-luvulta. Vuodelta 1582 Saloisista on säilynyt myös tilattoman väestön (husmän) luettelo, mutta siinä ei esiinny ketään sen nimistä. Vuonna 1582 Saloisten hallintopitäjässä hallitsi maata 16 Mattia. Näistä erottuu selvästi Matti Laurinpoika Siikajoelta 21 pannin suuruisen talon isäntänä. Talossa on ollut myös palkollisia, koska veroa maksettiin kuudesta "nokasta". Se oli kylän selvästi suurin talo. Koko Saloisten hallintopitäjässä vain Fordellien jälkeläisellä Josef Ollinpojalla Saloisissa oli vielä suuremmat viljelykset. (Anneli Kotisaaren Sursill- sivut päivitetty 17.5.2012)
.
Lapset:
Riitta Granberg o.s. Lochtovius, s. 1575, k. 9.3.1662(*2) Oulu
Lars Lochtovius, s. 1582 Saloinen
Dorothea Lochtovius, s. noin 1583 Saloinen
2. puoliso: noin 1574 Saloinen
Lars (Lauri) Siniluoto e. Sinius (5669)
talonpoika, s. noin 1556, k. jälkeen 1614. Suku on lähtöisin Oulun läänin Saloisten pitäjän Siniluodon talosta, jossa isäntänä oli 1500-luvulla Lauri niminen talollinen.
http://www.genealogia.fi:81/genos/25/25_106.htm.
Lapset:
Hannu Sinius, s. noin 1582 Saloinen, k. 1645 Oulu
Anna Siniluoto o.s. Sinius, s. 1584 Saloinen. Tauluun 12
3. puoliso: noin 1584
Henric Larss Lithovius (211)
kirkkoherra, s. noin 1537 Kaarina, k. noin 1615 Liminka. Kaarina, Littoisten kylä. Limingan kirkkoherra 1583-1615.
Myös Henrik Larsson Swart. Henrik Laurinpoika Lithovius, kotoisin Kaarinan Littoisten kylästä, lampuodin poika, muodosti sen nimestä itselleen sukunimen. Limingan kirkkoherra 1583. Provastina kuoli 1615. Limingan kirkkoherra 1575-1614. Saloisten kirkkoherra, Erik XIV:n nimittämä. Kirjoitti pohjanmaan sotahävityksistä vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Henrikin 1:o puoliso (Johanin ja Josefin äiti) tuntematon. Hänestä polveutuvat myöskin Alholm ja Hoffrén-suvut sekä naiskannalta myöhempi Topelius-suku.
Pappisnimensä Henrik Laurinpoika otti syntymäkuntansa (Littoinen) mukaan, kuten noina aikoina useimmiten oli tapa. Niinpä Henrikin pojatkin ottivat vastaavasti sukunimekseen Limingius, Liminkalaisia kun olivat. Henrik käytti myös sukunimeä Korppi eli Corvinus, ehkä pienenä sisäpiirin vitsinä, papit kun pukeutuivat mustiin. Henrik oli alunperin Salon kirkkoherra Erik XIV:n nimittämänä, Limingan kirkkoherra hänestä tuli Tuomas Ingonpojan jälkeen vuodesta 1575 alkaen. Tässä virassa hän oli aina kuolemaansa, 1615 saakka. Hänestä tuli rovasti vähän ennen kuolemaansa. Tämän jälkeen kaikki Limingan papit koko 1600-luvun ajan olivat Henrikin jälkeläisiä, yhtä lukuun ottamatta, mutta tämäkin oli sentään suvun vävy. Henrik kirjoitti kuningas Juhana III:lle kirjeen Oulun satamassa 25.7.1586 ja kuvasi siinä 25-vuotisen sodan tuhoja Pohjanmaalla "välirauhan" vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Tuossa luvussa Henrik ilmeisesti jonkin verran liioittelee, sillä se lähentelee jo koko Oulun tiennoon senaikuista väestömäärää. Limingan venäläiset vainolaiset (ja karjalaiset siinä mukana) tuhosivat lähes kokonaan vuonna 1589 ja taas 1592. 25-vuotinen sota (1570-95) päättyi Ruotsin voittoon. Iivana IV Julma, Juhana III:n henkilökohtainen vihamies, joutui tunnustamaan Ruotsin oikeudet Viroon, antoi Ruotsille Narvan ja luopui kaikista vaatimuksistaan Pohjois-Suomeen ja Lappiin, näin jälkikäteen arvioituna ainakin joksikin aikaa. Hän toimi liminkalaisten pappina vanhan vihan hävitysten aikana, jota käytiin 1570-95 karjalais-venäläisten ja suomalaisten välillä. Viholliset polttivat kahteen kertaan Limingan kirkon sekä pappilan. Vuonna 1592 sai kuninkaalta oikeuden saada verotuloja korvauksena siitä, että hänen omaisuutensa oli taas ryöstetty. Sodan päätyttyä Täyssinän rauhaan 1595 rakennettiin myös kirkko uudelleen. Henrik oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovasti ja mukana valtiopäivillä Linköpingissä 1600. Hän asui 1600-luvun alussa omistamassaan talossa, jolle sai verovapauden.
Henrik Laurinpoika Lithovius mainitaan ensimmäisen kerran Limingan kirkkoherrana 10.4.1575 kuningas Juhanan lahjoituskirjeessä Limingan pappilasta. Oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovastina. Edusti Linköpingin valtiopäivillä vuonna 1600, Pohjanmaan papistoa. Vuoden 1586 maakirjassa Oulunsalossa omisti Henrik-niminen pappi talon. Todennäköisesti hän oli Limingan kirkkoherra. Hänen mainitaan olleen varsin merkittävä pappismies Pohjanmaalla.
Limingan pitäjä oli historiansa aikana laajimmillaan juuri Henrik Lithoviuksen aikana. Siihen kuuluivat Oulu, Oulunsalo, Muhos, Kempele, Tyrnävä, Temmes, Lumijoki, Utajärvi, Vaala, Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi. Laajuus kesti 20 vuotta. Pitäjässä oli 224 taloa vuonna 1600. Uudisasutuksen taustalla oli voimakas savolainen asutusliike erityisesti 1570-luvulta lähtien.
Suuren seurakunnan kirkkoherran tulot olivat ruhtinaallisen suuret. Kuitenkin oli sotia ja katoja, jotka alensivat seurakuntalaisten palkanmaksukykyä.
Niinä aikoina, kun Suomeen juurtui evankelis-luterilainen usko, oli esi-isiäni Pohjanmaalla pappeina. Henrik Laurinpoika Lithovius oli Limingan kirkkoherrana vuodesta 1583 lähtien. Hän kuoli vuonna 1615. Hänen poikansa Johan Lithovius eli Limingius oli Limingan kappalaisena ja sitten Oulun ensimmäisenä kirkkoherrana 28.9.1610 lähtien. Simon Johanneksenpoika Nurkka eli Nurcherus oli Isonkyrön kirkkoherrana 1587. Hän kuoli luultavasti 1604. Erik Henrikinpoika Frosterus oli Kalajoen kappalaisena 1573 jälkeen ja sitten Hailuodon kirkkoherrana arvattavasti 1599. Hän kuoli 1616 tai 1618. Näiden neljän mainitaan olleen niiden pappien joukossa, jotka vuonna 1593 allekirjoittivat Upsalan kokouksen päätöksen. (GS 2343).[Anneli Kotisaaren Sursill- sivut päivitetty 17.5.2012].
Lapset:
Riitta Lithovius
Christiern Lithovius, s. noin 1575, k. noin 1620
Karl Lithovius
Taulu 16 (taulusta 17)
IX Östen Ericss Sursill (215)
s. noin 1520 Ruotsi, k. 1598 Uumaja,Västerteg. GS 1370
Talollinen 1553-80 Uumajan Västertegissä. Valtiopäivämies
I Östen Erikinpoika Sursill (108) Uumajan vouti. Valtiopäivämies, s. noin 1520 Ruotsi, k. 1598 Uumaja. Valtiopäivämies. Talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä noin 1553-1580. Puoliso tuntematon, erään lähteen mukaan Malin-niminen. Seitsemän tytärtä, jotka kaikki muuttivat Suomeen ja joiden mukaan Genealogia Sursillianaa on kutsuttu myös Sju Systrar Sursills Slägt-Register. Sukuhistoriaa on myös kutsuttu "Seitsemän Sursill-sisaruksen sukuluetteloksi" Östenin seitsemästä tyttärestä kuusi muuta (paitsi Brita) menivät naimisiin Suomeen. Suomeen muuttanut Catharina Sursill otti luokseen myös tämän Östen veljensä lapsia. Elämänkerrallisia tietoja: Lapset: Anna, Catharina, Christina, Margareta, Brita, Barbro, Magdalena, Erik, Östen, Hans. Talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä noin 1553-80. Valtiopäivämies. Seitsemän tytärtä, joiden mukaan Genealogia Sursillianaa on kutsuttu myös Sju Systrar Sursills Slägt-Register. Sju Systrar Sursills Slägt-Register: seitsemän Sursillin sukul. (Oliko sittenkin Erik Ångermanin vävy eikä poika, koska vaimo oli Carl Sursillin sisar?) Tyttäristä kerrottakoon tässä Brita Östenintytär Sursillistä, joka eli vielä n. 1630. Hän avioitui ratsumies Petter Gumsen kanssa. Ratsumiehenä Petter Gumse otti osaa Nuijasodan (1596-97) taisteluihin huovien puolella. Nuijasodan päätyttyä, Kaarle-herttuan kukistettua kuningas Sigismundin, valloitettua Suomen ja aloitettua kostotoimet aatelistoa ja huoveja vastaan, Petter jätti perheensä ja lähti Puolaan jossa eli koko loppuelämänsä. (GS 1370).
Tästä alkaa Paavo Arhinmäen polku.
Vanhemmat: Eric Ångerman Sursill, s. 1480 Teg, Uumaja ja Dorotea Sursill o.s. Bure, s. noin 1495 Umeå, k. noin 1550. Taulu 17
1. puoliso:
Magdalena Malin Eriksdr (216)
s. 1535 Laihia, k. jälkeen 1580 Laihia.
Vanhemmat: Erik, s. 1515 ja N.N Eriksdr, s. 1520 Laihela. Taulu 18
Lapset:
Catarina Sursill, s. noin 1552 Uumaja. Tauluun 14
Anna Frese o.s. Sursill, s. noin 1553 Umeå
Christina Lithovius-Limingus-Corvinus o.s. Sursill, s. noin 1562 Umeå, k. 1632 Ii, Oulu
Margareta Sursill, s. 1567 Umeå, k. Kalajoki
Erik Sursill, s. ennen 1570
Barbro Sursill, s. 1570 Umeå
Riitta Sursill, s. 1571 Umeå, k. 1629
Magdalena Sursill, s. noin 1580 Uumaja, k. 1650 Kalajoki
2. puoliso:
N.n. Sursill (6192)
Lapset:
Hans Sursill, pappi, s. noin 1568 Kokkola (?), k. jälkeen 1633 Laihia
Taulu 17
X Eric Ångerman Sursill (217)
(217.jpg) Eric Ånkerman Sursill
s. 1480 Teg, Uumaja. GS 1 eli kantaisä. Talollinen 1539- Uumajan Tegissä. Lautamies.
I Erik Ångerman, ESI-ISÄ Sursill (134) Ylhäinen talonpoika Uumajassa, lautamies, s. noin 1480 Teg, k. välillä 1550-1553 Teg. ERIK ÅNGERMAN ELI SURSILL, oli ylhäinen talonpoika Uumajassa. Hän tai hänen sukunsa oli kotoisin Ångermanlannista, mistä nimi Ångerman. Hän asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä todennäköisesti jo ennen vuotta 1539 mutta varmasti viimeistään siitä vuodesta lähtien. Myös hänen lisänimensä (Sursill) lienee ollut kotiseudun perintöä. Ångermanlantilaisia näet kutsuttiin yleisesti pilkkanimellä Sursill, koska he olivat happamen silakan pääasiallisia tuottajia.
(Erikin kotiseudulla Ångermanlannissa hapansilakka oli suurta herkkua, mutta muualla Ruotsissa tätä pahanhajuista herkkua ei aina ymmärretty. Maakunnan nimeä käytettiin monasti sukunimen tapaan (Ångerman). Tukholman linnanläänin päällikkö teki sopimuksen Erik Ångermanin kanssa isojen elintarvikemäärien hankkimisesta armeijalle. Erik toimitti kuitenkin silakan lisäksi myös hapansilakkaa. Tätä norrlantilaista suurta herkkua sotamiehet eivät kuitenkaan hyväksyneet, vaan menivät syömälakkoon. Kuningas Kustaa Vaasa kimmastui ja kohdisti kiukkunsa Erik Ångermaniin. Vaikka oli ilmeisesti toiminut rehellisin mielin ja isänmaallisin aikein, Erik asetettiin syytteeseen pilaantuneen elintarvikkeen kauppaamisesta ja sai lisänimekseen "Sursill". Erik taittoi pilkalta terän ottamalla Sursillin viralliseksi sukunimekseen. Nimi jäi, ja Sursillit kantoivat sitä aivan kunniallisena sukunimenä.)
Hänet mainitaan Västerbottenin vanhimmassa veroluettelossa 1539 talollisena Uumajan pitäjän Tegin kylässä. Erik Ångerman oli veroista päätellen varakas talollinen. Hänet mainitaan usein myös lautamiehenä. Hän lienee kuollut iäkkäänä 1550-luvun alussa. Hänet mainitaan veroluetteloissa vuoteen 1550 asti, mutta seuraavista veroluetteloista 1553 häntä ei löydy. Hän asui Västertegissä aivan lähellä nykyisen Uumajan kaupungin aluetta. Vaimon nimi oli Dordi. Tilalla esiintyy hänen poikansa Östen Eriksson (-jälkeläistaulut). Östen i Teg oli talonpoikaisedustajana valtiopäivillä 1571. Hän häviää maakirjoista 1580-luvulla.
Hänen kolme tytärtään, kaksi poikaansa sekä toisen poikansa Östenin seitsemän tytärtä tulivat eri aikoina Suomeen ja menivät täällä naimisiin etupäässä pappien kanssa. Heistä polveutuu tavattoman suuri joukko huomattavampia pohjalaisia sivistyssukujamme. Suomalaisen sukututkimuksen perustana onkin 1850 julkaistu parinsadan suoden aikana kerätty aineisto yhtenäisenä Sursillien sukujohtona nimellä Genealogia Sursilliana. Uusin laitos: Sursillin suku: genealogia Sursilliana, täyd. ja toim. E. Kojonen (1971). Lapset: Catharina, Magdalena, Östen, Carl, Margareta ja muita lapsia. Yllä mainitut 5 lasta muuttivat Suomeen, ensimmäisenä Catharina. Suomessa Catharina otti luokseen asumaan Östen-veljen lapsia.
Erik Ångerman on lastensa kautta tullut alkuisäksi useimmille Pohjanmaan pappissuvuille. Suomen sivistyshistorialle sukusikermällä on ollut merkittävä vaikutus, sillä lähes kaikki Suomen sivistyssuvut ovat saaneet alkunsa Erik Sursillistä ja hänen lapsistaan. On esitetty myös olettamuksia, että Pohjanmaalle muuttaneet lapset voivat olla kahdesta eri avioliitosta. Dordi oli ollut aikaisemmin naimisissa ja osa lapsista voisi olla hänen lapsiaan. Vanhin tytär Catharina muutti ensin Suomeen ja palveli jonkin aikaa emäntä- eli avainpiikana vouti Hannu Fordellin luona Pietarsaaressa, Pinonäsissä. Catharina avioitui Pietarsaaren kirkkoherran Henric Nicolain kanssa. Avioliitto oli ensimmäisiä pappisavioliittoja Suomessa. Kuolinaika on noin 1550-luvun alussa.
(Anneli Kotisaari)
Erik Ångerman sai sukunimensä kirkonkirjoihin ja käräjäkirjoihin merkityn kotimaakuntansa mukaan. Liikanimi Sursill annettiin elämän varrella, itsensä ja seudun elinkeinon hapansilakkakaupasta.
En ole tutkinut lähteitä. Nykytieto kirkon-, käräjäkirjoista, ym historiallisista asiakirjoista ja alueen arkeologiasta, Härnösandissa sijaitsevan maakuntamuseon mukaan, epäilee kotitilansa ja kylänsä sijaitsevan jossain Nordingsrån niemellä, nykyisen Kramforssin kunnassa, Ångermanlandin maakunnassa. Niemen sisäosissa on vanhoja maanviljelyskyliä. Niemennokissa ja saaristossa on etelämpää pääosin tulleiden kalastajien kaukokalastukseen ja hapansäilöntään käytettyjä kalasatamia.
Ei ole satavarmaa että EÅS olisi ollut nimensä mukaisesti paikallinen heppu Ångermanlannista: EÅS :n aikaan kalakauppaa ja kaukokalastusta harrastivat pääosin etelän talonpojat (suurten järvien vauraista ympäryskylistä, myöhemmin myös Gävlen kaupungin porvarit). Viisikin talollista varusti yhdessä haaksen, nuoriso ja palkolliset purjehti keväällä Ångermanlannin kalaisille rannikoille kalaan, pystytytti kalasaunan ja säilöi, syksyllä myi kaupunkeihin ja kotikyliin. Osa rikastui ja muuttui hiljalleen porvareiksi. Näin näyttäis käyneen myös EÅS:lle Uumajassa, tai ainakin lapsilleen: Talo Väster-Tegin kylässä Uumajassa näyttää soiselle niittymaalle kaupungin vastalaidalle syntyneeltä. Fisukauppiaan satama lienee kyllä ollut suojainen. Viime kesän lomamatkalla Uumaja oli kovasti kesälomalla, myös museo.
Kaukokalastus hiipui 1700 luvulle, ja sisämaan böndet otti haltuunsa rannan kalamajat ja kutistuneen kaupan. Taloushistoria kertoo kuinka paikallinen elinkeino kalastajamaanviljelys ja merkantilismin laivanrakennus kehittyi Länsipohjassa kuten meillä Pohjanmaalla. Kunnes 1800-luvun ja 1900 luvun teollistumiskauden muuttoaalto kaupunkeihin ja rapakon taa tyhjensi rannat väestä, mutta tuotti myös teollisuutta rannikoille. Kalastajakylät on paikallisia hienoja lomamökkiparatiiseja nykyisin.
(Inkeri Vähä-Piikkiö.)
.
Puoliso: noin 1530
Dorotea Sursill o.s. Bure (218)
s. noin 1495 Umeå, k. noin 1550.
Lapset:
Catarina Sursill, s. noin 1510 Ruotsi. Tauluun 24
Margaretha Sursill, s. noin 1518 Ruotsi
Östen Sursill, s. noin 1520 Ruotsi. Tauluun 16
Magdalena Sursill, s. noin 1528 Ruotsi, k. 24.5.1600 Pietarsaari
Taulu 18
X Erik (6185)
s. 1515.
Puoliso:
N.N Eriksdr (6186)
s. 1520 Laihela.
Lapset:
Magdalena Malin, s. 1535 Laihia. Tauluun 16
Taulu 19
V Johan Johanss Grandelius (201)
kirkkoherra, s. noin 1635 Kokkola, k. noin 1693 Uusikaarlepyy. Uusikaarlepyyn kirkkoherra 1681-93.
Puoliso:
Christina Cordsd Bochmöller (202)
k. 1670 Uusikaarlepyy. GS 809.
Vanhemmat: Cort Bochmöller, s. Lyypekki, k. 20.2.1667 Uusikaarlepyy. ja Anna Magnuksent Gammal, s. 26.6.1619 Vöyri, k. 22.6.1682 Uusikaarlepyy. Taulu 20
Lapset:
Riitta Grandelius-Grandell, s. noin 1670. Tauluun 7
Taulu 20
VI Cort Bochmöller (405)
s. Lyypekki, k. 20.2.1667 Uusikaarlepyy. Pormestari Uusikaarlepyyssä 1653, valtiopäivämies, s. Lübeck, Lyypekki, Saksa, k. 20.02.1667 Uusikaarlepyy. Borgmästare i Ny Carleby.
Puoliso: 22.7.1638 Vöyri
Anna Magnuksent Gammal (406)
s. 26.6.1619 Vöyri, k. 22.6.1682 Uusikaarlepyy. GS 808.
Vanhemmat: Magnus Mattss Gammal, s. 1600, k. 9.2.1636 Pietarsaari ja Margaretha Knutint Westzynthius, s. 21.9.1602 Pietarsaari, k. 14.12.1667 Kruunupyy. Taulu 21
Lapset:
Christina Bochmöller. Tauluun 19
Taulu 21 (taulusta 22)
VII Magnus Mattss Gammal (407)
s. 1600, k. 9.2.1636 Pietarsaari. Vanhemmat: Mathias Jakobinpoika Gammal, Skepperus, Kirkkoherra 1601. Pohjanmaan eteläisen rovastikunnan rovasti, s. 1580 Pernaja, Gammelby, k. 03.06.1633 Wörå; Vöyri. Kapellan först i Pedersöre 1601, sedan uti Wörå 1614, samt slutligen Pastor å förstnämnda ställe 1622 och dog 1636. Toimi appensa apupappina Vöyrillä. Allekirjoitti Upsalan julistuksen 1593, osallistunut Linköpingin Valtiopäiville 1600. Vöyrin kirkkoherra 1601, Etelä-Pohjanmaan rovasti 1602. Brita Wiloides, s. 1580 Vörå. Ylioppilas Upsalassa 1610.
.
Vanhemmat: Matti Gammal ja Riitta Wiloides. Taulu 22
Puoliso: 1618
Margaretha Knutint Westzynthius (408)
s. 21.9.1602 Pietarsaari, k. 14.12.1667 Kruunupyy. GS 807.
Vanhemmat: Cnud Henricss Westzynthius, s. 1535 Pietarsaari, k. 29.7.1621 Pietarsaari ja Anna Petersd Gestricius, s. 1580 Gävle, k. 1.2.1664 Kruununkylä. Taulu 23
Lapset:
Anna Gammal, s. 26.6.1619 Vöyri. Tauluun 20
Knut Gammal, s. 1620 Vöyri
Brita Ståhlbom o.s. Gammal, s. 1621 Uusikaarlepyy, k. jälkeen 1691 Kristiinankaupunki
Barbro Gammal, s. välillä 1618-36
Taulu 22
VIII Matti Gammal (661)
Vöyrin kirkkoherra.
Puoliso:
Riitta Wiloides (662)
Lapset:
Magnus Gammal, s. 1600. Tauluun 21
Taulu 23 (taulusta 24)
VIII Cnud Henricss Westzynthius (177)
s. 1535 Pietarsaari, k. 29.7.1621 Pietarsaari. GS 777
Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1600-21. . Knut vihittiin papiksi 1578. Veli Johan Pietarsaaren kappalaisena ennen Knutia. Knut asui Vestersundin kylässä? Uppsalan kokouksen allekirjoittajia 1593.
Kyrkoherde i Pedersöre, Vestersunds by.
Vanhemmat: Henric Nilss Fordell, s. noin 1520 Uusimaa, k. ennen 00.7.1569 Pietari ja Catarina Ericsd Sursill, s. noin 1510 Ruotsi, k. jälkeen 0.6.1569 Pietarsaari. Taulu 24
1. puoliso: 1583
Lucia Hansintytär Westzynthius o.s. Fordell (13084)
s. noin 1560, k. 1599 Pietarsaari. Vanhemmat: Hans Knutsson Fordell, k. 1574 Pietarsaari ja Anna Olofsdr Tulkki.
Lapset:
Johan Forthelius e. Westzynthius, s. noin 1585, k. jälkeen 1617
Catharina Mattsson o.s. Westzynthius, s. noin 1590, k. ennen 1649
Henrik Westzynthius, s. noin 1593, k. ennen 1634
Isak Westzynthius, s. noin 1597
Knut Westzynthius, s. noin 1598, k. ennen 1634
Elisabeth Olofsson o.s. Westzynthius, s. noin 1599, k. jälkeen 1649
Lucia Mattsson o.s. Westzynthius
2. puoliso: 10.8.1600
Anna Petersd Gestricius (229)
s. 1580 Gävle, k. 1.2.1664 Kruununkylä. Vanhemmat: Petrus Olai Gestricius, Uumajan kirkkoherra, filosofian maisteri, s. 1540 Gävle, Sverige, k. 1607 Umeå; Uumaja. Kävi koulua Gävlessä ja sai fil. maisterin arvon Saksasta. Hän toimi entisen koulunsa rehtorina 1570, mutta menetti tämän viran 1577 hänen kieltäytyessä allekirjoittamasta Juhana III:n katolisvoittoista liturgiaa. Petter oli jonkun aikaa vankina Tukholman linnassa ja eli sitten pari vuotta Gävlessä köyhyydessä. Hän oli kyntämässä peltoa saadessaan tiedon uudesta virasta, joka oli Njurundan kirkkoherran virka 1580. Njurundan kirkkoherrana ja Medelpadin rovastina hän allekirjoitti 1593 Upsalan kokouksen päätöksen. Suuren lahjakkuutensa ja kiitettävän käytöksensä vuoksi Petter pääsi Uumajan kirkkoherraksi 1594-1607. Uumajan seurakuntaan kuului myös lapinkyliä. Täällä asuvat lappalaiset olivat verovelvollisia suoraan kuninkaalle päinvastoin kuin muut lappalaiset, joita verottivat pirkkalalaiset. . Malin Nilsdotter, Gestricius, s. noin 1549 Gävle, Ruotsi, k. 1624 Neder-Luleå, Sverige. Vihitty 1580. Eli 7 "kuninkaan" eli hallitsijan hallitusaikana.
Vanhemmat: Petter Gestricius ja Malin Nilsd. Taulu 25
Lapset:
Carolus Canuti Westzynthius, s. noin 1600, k. 1655 Pietarsaari
Margaretha Westzynthius, s. 21.9.1602 Pietarsaari. Tauluun 21
Carl Westzynthius, s. noin 1604, k. 1655 Pietarsaaren pitäjä
Gabriel Westzynthius, s. 1606, k. noin 1670 Uusikaarlepyy
Magdalena Westzynthius, s. noin 1615, k. 1678 Vaasa
Taulu 24
IX Henric Nilss Fordell (220)
s. noin 1520 Uusimaa, k. ennen 00.7.1569 Pietari. Pietarsaaren kirkkoherra ainakin 1543-68
Vanhemmat: Nils, s. noin 1490 ja Nn. Westzynthius-suvun KANTAISÄ. Oli kahdesti naimisissa. Henrik oli Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1543-69. Hän sai papin palkkana puolet kirkonkymmenyksistä eli noin 40-70 tynnyriä viljaa, josta oli maksettava verot ja muut suoritukset. Henrik oli kuitenkin ilmeisesti melko varakas, koska hän oli säilyneiden kuittien mukaan maksanut 1558-61 kuningas Kustaa I:lle 20 Unkarin guldenia. Hänet mainitaan myös vuoritoimen harjoittamisesta kiinnostuneiden luettelossa. Professori Yrjö Blomstedtin selvitysten mukaan Henricus Nicolain puoliso ei olisikaan Catharina, vaan Margareta. Kuitenkin hän sanoo, että Catharina olisi suvun muistitiedon mukaan uskottavampi kuin Terseruksen jäljennöksenä säilyneessä laitoksessa mainittu Margareta. Catharinasta ja Eric Nicolaista polveutuvat suvut Westzynthius, Heikel, Carp ja Laurin.
Puoliso: noin 1550
Catarina Ericsd Sursill (219)
s. noin 1510 Ruotsi, k. jälkeen 0.6.1569 Pietarsaari. GS 2
Ilmeisesti elossa vielä 1614. Erik Ångermannin lapsista ensimmäinen, joka tuli Uumajasta Pohjanmaalle. Palveli jonkin aikaa emäntäpiikana vouti Hans Fordellia Pietarsaaren pitäjässä, Pinonäsissä. Catharina avioitui Pietarsaaren kirkkoherran Henric Nicolain kanssa. Avioliitto oli ensimmäisiä pappisavioliittoja Suomessa. Kustansi varakkaana papin emäntänä veljensä Kaarlen Turun kouluun. Toisen tiedon mukaan Henrikin puoliso olisi ollut Margareta Erikintytär Sursill. Catharinan sisar Magdalena meni naimisiin Eric Tenalensin kanssa, joka tuli Pietarsaaren kirkkoherraksi 1569 eli Henric Nicolain seuraajaksi. Heistä polveutuvat suvut Durchman ja Hårdh. (GS 2).
Vanhemmat: Eric Ångerman Sursill, s. 1480 Teg, Uumaja ja Dorotea Sursill o.s. Bure, s. noin 1495 Umeå, k. noin 1550. Taulu 17
Lapset:
Cnud Westzynthius, s. 1535 Pietarsaari. Tauluun 23
Taulu 25
IX Petter Gestricius (663)
Uumajan kirkkoherra.
Puoliso:
Malin Nilsd (664)
Lapset:
Anna Gestricius, s. 1580 Gävle. Tauluun 23
LÄHDELUETTELO
1. 1661 luvulla
2. http://www.annelikotisaari.net/catharin ... .htm#Taulu 4
Henkilöluettelo suku- ja myöhemmän sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä
Ebba, s. 1680, 2, 3
Erik, s. 1515, 16, 18
Magdalena Malin, s. 1535, 13, 16, 14, 15, 18
Malin, 23, 25
Margareta, 9, 10
N.N, 12, 13
N.N, s. 1520, 16, 18
N.n., 16
BERG Fredrik, s. 1721, 4, 6
Johan, s. 1660, 4, 5, 6
Johan, s. 1690, 2, 4, 5, 6
Riitta Catarina, s. 1722, 1, 2, 4, 6
Susanna, s. 1699, 2, 4, 6, 7
BOCHMÖLLER Christina, 7, 19, 20
Cort, 19, 20
BURE Dorotea, s. 1495, 16, 17, 24
FALANDER Britha, s. 1645, 9
FORDELL Henric, s. 1520, 23, 24
Lucia, s. 1560, 23
FORSMAN Adolf Fromhold, s. 1748, 1, 2
Anders, s. 1680, 2, 3
Fredrik, s. 1754, 2
Fromhold Anders, s. 1704, 1, 2, 3
Johan Anders, s. 1746, 2
Kristina, s. 1756, 1
Maria Catarina, s. 1758, 2
Riitta Catarina, s. 1722, 1, 2, 4, 6
FORTHELIUS Johan, s. 1585, 23
FRESE Anna, s. 1553, 16
GAMMAL Anna, s. 1619, 19, 20, 21
Barbro, s. 1618, 21
Brita, s. 1621, 21
Knut, s. 1620, 21
Magnus, s. 1600, 20, 21, 22
Matti, 21, 22
GESTRICIUS Anna, s. 1580, 21, 23, 25
Petter, 23, 25
GRANBERG Riitta, s. 1575, 15
GRANDELIUS Johan, s. 1635, 7, 19
GRANDELIUS-GRANDELL Riitta, s. 1670, 4, 7, 6, 19
GRANDERG Matti, s. 1540, 15
KIENOKOSKI Kristina, s. 1756, 1
LAX Maria Catarina, s. 1758, 2
LIMINGUS Josef, s. 1569, 9, 12, 13
LITHOVIUS Anna, s. 1605, 8, 9, 12
Christiern, s. 1575, 13, 15
Henric, s. 1537, 12, 13, 15
Isak, s. 1602, 12
Josef, s. 1569, 9, 12, 13
Karl, 13, 15
N.N, 12, 13
Riitta, 13, 15
LITHOVIUS, LIMINGIUS Lars, s. 1608, 12
LITHOVIUS-LIMINGUS-CORVINUS Christina, s. 1562, 16
Johan (Hans), s. 1563, 13
LOCHTOVIUS Dorothea, s. 1583, 15
Lars, s. 1582, 15
Matti, s. 1540, 15
Riitta, s. 1575, 15
MATHESIUS Anna, s. 1634, 9
Beata, s. 1650, 9
Britha, s. 1645, 9
Catharina, s. 1628, 9
Henrik, s. 1630, 9
Johan, s. 1607, 8, 9, 10
Johan, s. 1654, 9
Johan, s. 1660, 4, 7, 6, 8
Jöran, 10, 11
Margareta, s. 1640, 9
Matti, s. 1570, 9, 10, 11
Matti, s. 1632, 7, 8, 9
Susanna, s. 1652, 9
Susanna, s. 1699, 2, 4, 6, 7
MATTSSON Catharina, s. 1590, 23
Lucia, 23
NICARLUS Henrik, s. 1630, 9
OLOFSSON Elisabeth, s. 1599, 23
SINILUOTO Anna, s. 1584, 9, 12, 14, 15
Lars (Lauri), s. 1556, 12, 14, 15
SINIUS Anna, s. 1584, 9, 12, 14, 15
Hannu, s. 1582, 14, 15
Lars (Lauri), s. 1556, 12, 14, 15
STÅHLBOM Brita, s. 1621, 21
SURSILL Anna, s. 1553, 16
Barbro, s. 1570, 16
Catarina, s. 1510, 17, 24, 23
Catarina, s. 1552, 12, 14, 13, 15, 16
Christina, s. 1562, 16
Dorotea, s. 1495, 16, 17, 24
Eric Ångerman, s. 1480, 16, 17, 24
Erik, s. 1570, 16
Hans, s. 1568, 16
Magdalena, s. 1528, 17
Magdalena, s. 1580, 16
Margareta, s. 1567, 16
Margaretha, s. 1518, 17
N.n., 16
Riitta, s. 1571, 16
Östen, s. 1520, 13, 16, 14, 15, 17
TARVONIUS Catarina, 4, 5, 6
THELIN Ebba, s. 1680, 2, 3
WECKMAN Jeremias, s. 1730, 6
WESTZYNTHIUS Carl, s. 1604, 23
Carolus Canuti, s. 1600, 23
Catharina, s. 1590, 23
Cnud, s. 1535, 21, 23, 24
Elisabeth, s. 1599, 23
Gabriel, s. 1606, 23
Henrik, s. 1593, 23
Isak, s. 1597, 23
Johan, s. 1585, 23
Knut, s. 1598, 23
Lucia, 23
Lucia, s. 1560, 23
Magdalena, s. 1615, 23
Margaretha, s. 1602, 20, 21, 23
WILOIDES Riitta, 21, 22
Terveisin Kari Paakkonen Piikkiö Suomi
Taulu 1
I Adolf Fromhold Fromholdinpoika Forsman (18789)
maalari, maanviljelijä, s. 8.6.1748, k. 2.7.1814 Isojoki. maalari, maanviljelijä. Turun katedraalikoulun oppilas 1759-60.
Vanhemmat: Fromhold Anders Anderss Forsman, s. 30.9.1704 Sahalahti, k. 18.11.1767 Eura ja Riitta Catarina Johansd Forsman o.s. Berg, s. 19.10.1722, k. 16.4.1788 Nakkila. Taulu 2
Puoliso: 27.10.1776 Isojoki
Kristina Forsman o.s. Kienokoski (18790)
s. 22.7.1756 Isojoki, k. 7.12.1814 Isojoki.
Taulu 2 (taulusta 3)
II Fromhold Anders Anderss Forsman (189)
nimismies, vääpeli, s. 30.9.1704 Sahalahti, k. 18.11.1767 Eura. k. rintatautiin.
Nimismies Forsman pyysi 1762 itselleen apulaiseksi poikansa Juho Antinpoika Forsmania, koska ei itse ollut enää täysissä ruumiinvoimissan. Mannilan Hunnun isäntä ilmaisi toisen raihnauden sanomalla kerran, että paholainen oli vienyt tältä toisen jalan ja olisi kyllä saanut viedä vielä toisenkin. Perusteluna poikansa asettamisella nimismies mainitsi, että hänellä oli kovia vaivoja lonkassa ja reidessä, mikä haittasi hänen työtään, etenkin kun Euran pitäjän tiet, yleisiä teitä lukuunottamatta, sopivat kovin huonosti kipeille lihaksille. Näihin aikoihin, kuten jo enemminkin, nimismies huolehti myös vankien kuljetuksesta käräjiltä toiselle. Tästä oli joka talonpojan maksettava 2 kappaa viljaa vuodessa palkkiona. Vuonna 1766 hänellä luvattiin vain1 kappa viljaa tästä ylimääräisestä työstä, muuten uhattiin ottaa kuljetus omiin käsiin. Tätä entistä vääpeliä moitittiin myös siitä, että hän juopotteli, eikä hänen köyhyytensä suinkaan ollut omiaan tukkimaan suita, päinvastoin. Vuonna 1770 vouti ahdisti häntä tilittämättä jääneistä sakkovaroista, eikä Forsman myöskään näytä suorittaneen kaikkia tarpeellisia virkamatkoja, etenkään pidemmälle matkustamista vaatineita. Siten Euran veronkanto antoi kruununvoudille aivan liian paljon työtä, mistä vouti tietenkin oli harmissasan. Forsman kuoli 1770- luvun ensi vuosina. Kuten Londeen, niin myös Forsman oli mielellään pujahtanut virka-alueeltaan muille paikkakunnille, kuten Turkuun, Vesilahdelle jne. (Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia II s.163.).
Vanhemmat: Anders Forsman, s. noin 1680, k. noin 1710 Karjalan kannas ja Ebba Andersd Thelin, s. noin 1680, k. noin 1.4.1723 Messukylä. Taulu 3
Puoliso: 10.10.1745 Lokalahti
Riitta Catarina Johansd Forsman o.s. Berg (190)
s. 19.10.1722, k. 16.4.1788 Nakkila. GS 4381 k.mätäkuumeeseen.
Vanhemmat: Johan Fredrik Berg, s. noin 1690, k. Vehmaa ja Susanna Johansd Berg o.s. Mathesius, s. 18.1.1699 Ylikannus, k. 30.11.1760 Lokalahti. Taulu 4
Lapset:
Johan Anders Forsman, Euran nimismies, s. 11.7.1746 Eura?, k. 1771 Eura
Adolf Fromhold Forsman, s. 8.6.1748. Tauluun 1
Fredrik Forsman, korpraali, s. 18.7.1754 Lieto, k. 1789
Maria Catarina Lax o.s. Forsman, s. 23.4.1758, k. 13.2.1832 Kokemäki
Taulu 3
III Anders Forsman (191)
s. noin 1680, k. noin 1710 Karjalan kannas.
Puoliso: välillä 1703-04
Ebba Andersd Thelin (192)
s. noin 1680, k. noin 1.4.1723 Messukylä.
Lapset:
Fromhold Anders Forsman, s. 30.9.1704 Sahalahti. Tauluun 2
Taulu 4 (taulusta 5)
III Johan Fredrik Berg (193)
nimismies, s. noin 1690, k. Vehmaa. Vehmaan kihlakunnanvouti.
Vanhemmat: Johan Berg, s. noin 1660 ja Catarina Tarvonius. Taulu 5
Puoliso: 26.5.1721 Tukholma
Susanna Johansd Berg o.s. Mathesius (194)
s. 18.1.1699 Ylikannus, k. 30.11.1760 Lokalahti. GS 4377.
Vanhemmat: Johan Mattss Mathesius, s. noin 1660, k. noin 1702 Ylikannus ja Riitta Johansd Grandelius-Grandell, s. noin 1670. Taulu 7
Lapset:
Fredrik Berg, s. 7.6.1721 Ruotsi
Riitta Catarina Forsman o.s. Berg, s. 19.10.1722. Tauluun 2
Taulu 5
IV Johan Berg (195)
nimismies, s. noin 1660.
Puoliso:
Catarina Tarvonius (196)
Lapset:
Johan Berg, s. noin 1690. Tauluun 4
Taulu 6 (taulusta 7)
III Susanna Johansd Berg o.s. Mathesius (194)
s. 18.1.1699 Ylikannus, k. 30.11.1760 Lokalahti. GS 4377.
Vanhemmat: Johan Mattss Mathesius, s. noin 1660, k. noin 1702 Ylikannus ja Riitta Johansd Grandelius-Grandell, s. noin 1670. Taulu 7
1. puoliso: 26.5.1721 Tukholma
Johan Fredrik Berg (193)
nimismies, s. noin 1690, k. Vehmaa. Vehmaan kihlakunnanvouti.
Vanhemmat: Johan Berg, s. noin 1660 ja Catarina Tarvonius. Taulu 5
Lapset:
Fredrik Berg, s. 7.6.1721 Ruotsi
Riitta Catarina Forsman o.s. Berg, s. 19.10.1722. Tauluun 2
2. puoliso:
Jeremias Nilss Weckman (660)
s. 1730.
Taulu 7 (taulusta
IV Johan Mattss Mathesius (197)
kappalainen, s. noin 1660, k. noin 1702 Ylikannus. GS 4375
Ylikannuksen kappalainen 1694, k. 1702.
Vanhemmat: Mathias Johaninpoika Mathesius. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1687.
Lapset:
1. Mathias Johaninpoika Mathesius , s. 30.11.1695 Lohtaja. Tauluun 78
2. Erik Johaninpoika Mathesius s. 1698 Ylikannus ?, k. 23.08.1699 Ylikannus, ikä 1 v 6 kk 3 vko 3 pv119.
3. Susanna Johanintytär Mathesius , s. 18.01.1699 Ylikannus. Tauluun 79
4. Nils Johaninpoika Mathesius s. 15.05.1700 Ylikannus120.
.
Vanhemmat: Matti Johanss Mathesius, s. noin 1632, k. noin 1671 Pyhäjoki. Taulu 8
Puoliso:
Riitta Johansd Grandelius-Grandell (198)
s. noin 1670. GS 811
2. Puoliso: Vihitty noin 1700 Gustaf Andersinpoika Hjerta-Cajanus (2007) Lohtajan kirkkoherra 1687, s. noin 1638, k. 1710 Lohtaja.
Vanhemmat: Anders Erikinpoika Gyllenhjerta, Kajaanin vapaaherrakunnan vouti, s. 1602 Uusimaa, Kirkkonummi, k. 1665 Kajaani. Anders oli vanhaa aatelissukua, Gyllenhjerta. Sanotaan olleen laamannina (=lainlukijana), ennen kuin kuin kreivi Pietari Brahe pani hänet koko Kajaanin vapaaherrakuntansa voudiksi. Grefe Pehr Brahes Fogde öfver Cajana och Pielis. Cajanus Cajanus suku sanoo haaraantuvansa jo aikoja sitten sammuneesta suomalaisesta aatelissuvusta Hevonpää eli Gyllenhjerta, jonka kantaisä, Erik XIV:n amiraali Niiles Sveninpoika, Paimion Hevonpään (Viksberg''in) herra, eli vielä 1594. Tämän pojanpoika lienee ollut se Anders Erikinpoika Gyllenhjerta, joka, telä-suomesta muutettuaan Kajaanin lääniin jo ennen 1626, tuli lukuisan Cajanus suvun kantaisäksi. Nimensä kotoseudustaan Kajaanin läänistä otettuansa on suku tähän asti pitänyt olopaikkansa siinä maanosassa, vaikka se myös muuallekin on levinnyt Suomessa ja etenkin Pohjanmaalla. Alusta alkaen sen jäsenet antautuivat kirkon ja hallinnon palvelukseen, jossa useimmat ovat edelleen viihtyneet meidän aikoihin saakka. Huomattavimpia on kantaisän toinen poika, kristinuskoa vankka edistäjä Pohjois-Savossa provasti Johan C. ja hänen samanniminen toivorikas poikansa. Nykyjään nimittää itsensä vanhin sukuhaara Cajaner; nuoremmat haarat käyttävät osittain nimimuotoja Cajan ja Kajanus. Niiden jäsenistä erittäin mainittakoon ensimmäisen suomenkielisen Suomen historian tekijä Joh. Fredr. Cajan ja säveltäjä Robert -Kajanus. Muistona sukuperästään ovat eräät suvun jäsenet käyttäneet sinetissään kruunattua sydäntä, johon nimimerkki on piirretty. Lähde: Axel Bergholm SUKUKIRJA Sivu 249 Kajaanin vapaaherrakunnan vouti, s. Kirkkonummi ?, k. 1657. Oli alkuperäiseltä sukunimeltään Hjärta ja oli lähtöisin Kirkkonummelta. Kainuuseen hän muutti viimeistään vuonna 1626. Hänen uskotaan olleen Eerik XIV:n amiraalina palvelleen aateloidun Paimion Hevonpään (Viksbergin) herran Niiles Sveninpoika Hjärtan eli Hevonpään pojanpoika. Toimi jo 1630-luvun alusta Kajaanin pitäjän nimismiehenä. Oli Paltamon, Sotkamon ja Pielisen vouti kuolemaansa 1657 saakka. Omisti suuren talon Säräisniemellä (myöh. Juusola). Antti Eerkinpojan vaimo Agneeta Matintytär Laatikatar oli porvarintytär Oulusta ja lienee ollut samaa sukua kuin Sotkamoon 1600-luvun alussa asettuneet Laatikaiset. Tämä vaimon ilmeinen sukulaisuussuhde saattoi olla merkittävä syy siihen, että eteläsuomalaisen aatelissuvun jäsen etsiytyi asumaan syrjäiseen Kainuuseen. Lähde: Jorma Keränen Kainuun historia teoksessa (1986) koskien Antti Eerikinpoika Hjärta eli Cajanusta Gyllenhjertta on hieman harhaanjohtava sukunimi, kun tiedossa oleva periytyminen menee ennen kuin Hjertta suku käytti Gyllenhjertta nimeä! Johtuuko esimerkiksi siitä että Bergholm arvelemalla ilmeisen väärin yhdistää Andersin isoisän Mickel Erikinpoika Hjertan amiraali Niles Sveninpoika Hevonpään (Vigsbergin) herran pojaksi, josta käsittääkseni aateloitiin Gyllenhjerta suku. Kuitenkin lieneen Tanskasta tuli veljekset Sven ja Lars Pehrinpoika Hjerta. Lars Hjertta asettui Kirkkonummen Korkkulaan jo 1540 ehkä aikaisemminkin. Pian tuon jälkeen talosta tuli nimismiehentalo ja Kestikievari. Kustaa Vaasa muistaakseni määräsi tuolloin Kuninkaantien varteen perustettavaksi kestikievareita ja kuninkaankartanoita. Niles Sveninpoika avioitui Hevonpää sukuun Cecilia Christerin tytär Jägerhornin kanssa jonka äiti oli Margareta Spåre. Christer Hevonpään äiti oli Kerstin Klausintytär Horn ja Kristina Frille. (Olavi Nykänen) Kajaanin pitäjän nimismiehenä jo 1630 -luvun alusta toiminut Antti Erikinpka Cajanus nimitettiin heti Kajaanin vapaaherrakunnan perustamisen jälkeen Paltamon ja Sotkamon sekä Pielisen voudiksi. Hän oli alkuperäiseltä nimeltään Hjärta ja oli lähtöisin Kirkkonummelta. Lähde: Martti Helistö "Cajanuksen suvun kemiläisestä sukuhaarasta" Antti Erikinpoika oli toisen kerran naimisissa, joka harvemmin on esillä! On hyvä huomata puolisojen olevan melkein kaikkien pappis- tai pormestarisukuja, esim Johan Cajanuksen kolme vaimoa kaikki Sursill-jälkeläisiä. (Olavi Nykänen). Asui Paltamossa. Myös Kajaanin voutikunnan ja Pielisjärven vouti. Pekka Laakkosen tutkimuksesta: Gyllenhjertta on hieman harhaanjohtava sukunimi, kun tiedossa oleva periytyminen menee ennen kuin Hjertta suku käytti Gyllenhjertta nimeä! Johtuuko esimerkiksi siitä että Bergholm arvelemalla ilmeisen väärin yhdistää Andersin isoisän Mickel Erikinpoika Hjertan amiraali Niles Sveninpoika Hevonpään (Vigsbergin) herran pojaksi, josta käsittääkseni aateloitiin Gyllenhjerta suku. Kuitenkin lieneen Tanskasta tuli veljekset Sven ja Lars Pehrinpoika Hjerta. Lars Hjertta asettui Kirkkonummen Korkkulaan jo 1540 ehkä aikaiseminkin. Pian tuon jälkeen talosta tuli nimismiehentalo ja Kestikievari. Kustaa Vaasa muistaakseni määräsi tuolloin Kuninkaantien varteen perustettavaksi kestikievareita ja kuninkaankartanoita. Niles Sveninpoika avioitui Hevonpää sukuun Cecilia Christerin tytär Jägerhornin kanssa jonka äiti oli Margareta Spåre. Christer Hevonpään äiti oli Kerstin Klausintytär Horn ja Kristina Frille. (Olavi Nykänen) Kajaanin pitäjän nimismiehenä jo 1630 -luvun alusta toiminut Antti Erikinpka Cajanus nimitettiin heti Kajaanin vapaaherrakunnan perustamisen jälkeen Paltamon ja Sotkamon sekä Pielisen voudiksi. Hän oli alkuperäiseltä nimeltään Hjärta ja oli lähtöisin Kirkkonummelta. Lähde: Martti Helistö "Cajanuksen suvun kemiläisestä sukuhaarast Antti Erikinpoika oli toisen kerran naimisissa,Brita Simontytär joka harvemmin on esillä! On hyvä huomata puolisojen olevan melkein kaikkien pappis- tai pormestarisukuja, esim Johan Cajanuksen kolme vaimoa kaikki Sursill-jälkeläisiä. (Olavi Nykänen). Agneta Matintytär Laatikatar-Peitzius, s. 1606 Sotkamo, (luultavasti) Laatikkalan talo. Luultavasti Sotkamosta, jossa vielä on Laatikkalan talo ja Laatikaisen niminen talonpoikassuku. Leskenä hänellä oli veroton talo Paltamossa 1665. Genealogia Sursillianassa näkyy nimenä: Peitzius. HUOM! Ohto Mannisen tutkimuksen mukaan PEITZIUS-sukunimi on tulkintavirhe: Genos 1990 N:o 3: Manninen, Ohto, Cajanusten esiäiti. Lainaus Genoksen sivulta 82: "Perimätiedon monet uudelleenkäsittelyt ovat saaneet aikaan sotkua. Laguksen käsikirjoitukseen joku, ilmeisesti Alcenius, on Cathrin- nimen perään lisännyt huomautuksen Agnetasta viitaten »Peitzii manuscr.« eli Peitziuksen käsikirjoitukseen.(7) Seuraavassa kopiontivaiheessa (Hiereuologia Ostrobotnica) tämä lyhyt merkintä on jo erehdytty kopioimaan niin, että kantaäiti on lähdeviittauksesta saanut uuden sukunimen Peitzius: »Agneta Mattsdotter Peitzius (aliter) Catharina Lactieut eller Laticatar«.(8) Muoto Laticatar on selvästi lisätty tähän tekstiin myöhemmin, rivien väliin." Lainaus Genoksen sivulta 83: "Perimätiedon tarkastelu siis osoittaa, että sukunimi Peitzius on selvä tulkintavirhe ja että myös Laatikatar-nimi on epävarma, joskin mahdollinen tulkinta. Itse ongelmaan kantaäidin henkilöllisyydestä on lisätietoa yritettävä hankkia muista lähteistä.". Vihitty 1625. Ylioppilas Upsalassa 17.10.1655, Turussa (pohj.) 1659. Kapellan 1669, Pastorn i Lochteå 1686
.
Vanhemmat: Johan Johanss Grandelius, s. noin 1635 Kokkola, k. noin 1693 Uusikaarlepyy ja Christina Cordsd Bochmöller, k. 1670 Uusikaarlepyy. Taulu 19
Lapset:
Susanna Berg o.s. Mathesius, s. 18.1.1699 Ylikannus. Tauluun 4
Taulu 8 (taulusta 9)
V Matti Johanss Mathesius (199)
s. noin 1632, k. noin 1671 Pyhäjoki. GS 4373
Pyhäjoen kappalainen.
Vanhemmat: Johan Mattss Mathesius, s. noin 1607 Saloinen, k. 9.3.1663 Pyhäjoki ja Anna Josefsd Lithovius, s. noin 1605 Liminka, k. 1685 Pyhäjoki. Taulu 9
Lapset:
Johan Mathesius, s. noin 1660. Tauluun 7
Taulu 9 (taulusta 10)
VI Johan Mattss Mathesius (203)
kirkkoherra, s. noin 1607 Saloinen, k. 9.3.1663 Pyhäjoki. Kääntäjä R:n hovissa. Asui Kukkarilan talossa. Vih. papiksi 1628. Uudenkaarlepyyn kappalainen, myöhemmin Pyhäjoen kirkkoherra (1642). - Omisti Pohjankylän Luodon talon. - Puoliso Anna Lithovius. Heillä oli yhdeksän lasta, joista seitsemästä tuli pappi tai papinemäntä. Mainitaan Raahen tuomiokirjassa 23.05.1660, mutta vielä 4-5.02.1661 oli eräs hänen haaksikauppansa esillä Pyhäjoen käräjillä ja v. 1663 mainitaan hänen leskensä armovuodeksi.
Vanhemmat: Matti Jöranss Mathesius, s. 1570, k. 1622 Saloinen ja Margareta, s. Rauma. Taulu 10
Puoliso:
Anna Josefsd Lithovius (204)
s. noin 1605 Liminka, k. 1685 Pyhäjoki. GS 4369. Omisti Luodon tilan Pyhäjoella. Anna oli tilusriidoissa 2-3.03.1683 J. Carlanderin lesken Margaretha Mathesiuksen kanssa. Annalle kuului Luodon tila Pyhäjoella.
.
Vanhemmat: Josef Henricss Limingus e. Lithovius, s. 1569 Liminka, k. noin 1657 Liminka ja Anna Laurintytär Siniluoto o.s. Sinius, s. 1584 Saloinen, k. 1650 Liminka. Taulu 12
Lapset:
Catharina Mathesius, s. noin 1628 Pyhäjoki
Henrik Nicarlus e. Mathesius, s. noin 1630, k. noin 1660(*1)
Matti Mathesius, s. noin 1632. Tauluun 8
Anna Mathesius, s. noin 1634 Pyhäjoki
Margareta Mathesius, s. noin 1640
Britha Falander o.s. Mathesius, s. noin 1645
Beata Mathesius, s. noin 1650 Pyhäjoki, k. 11.5.1691 Pyhäjoki
Susanna Mathesius, s. noin 1652
Johan Mathesius, s. noin 1654
Taulu 10 (taulusta 11)
VII Matti Jöranss Mathesius (205)
s. 1570, k. 1622 Saloinen.
Vanhemmat: Jöran Mattss Mathesius. Taulu 11
Puoliso: Rauma
Margareta (206)
s. Rauma.
Lapset:
Johan Mathesius, s. noin 1607 Saloinen. Tauluun 9
Taulu 11
VIII Jöran Mattss Mathesius (209)
Porvari Turussa tai pappi Halikossa.
Lapset:
Matti Mathesius, s. 1570. Tauluun 10
Taulu 12 (taulusta 13)
VII Josef Henricss Limingus e. Lithovius (207)
s. 1569 Liminka, k. noin 1657 Liminka. Kirkkoherra, rovasti Liminka 1615, s. 1569 Liminka, k. 1657 Liminka. Josef ja Anna olivat myöhemmin "sisaruksia", vaikka eivät sukua.
Kappalainen Limingalla 1610. Kirkkoherra siellä 1615. Kuoli provastina 1648. Puoliso emintimänsä tytär 1. avioliitosta Anna Laurintytär. Kapellan i Limimgo, kyrkoherde ca 1615. - SS 3301.
Limingan kappalainen 1610- ja kirkkoherra 1615-. Rovasti. 2:o puoliso Margaretha Hansintytär. Huom! Ei ole aivan varmaa, onko ylläoleva Johanin isä ja Josefin isä Henrik Laurinpoika Lithovius /Swart sama henkilö. Mahdollisesti Kaarinan-Limingan Lithovius ja Salon Lithoviukset ovat erikseen, joskin tämä on epätodennäköistä. Todennäköisesti ovat sama henkilö, koska Corvinus = Svart. (korppi, musta).
Josefilla ja Annalla oli yhdeksän lasta, joista Saara meni naimisiin Olavi Heikkolan kanssa. (Kankarin Kailat nro 6 sukukirjan tiedot, Lea Holma).
.
Vanhemmat: Henric Larss Lithovius, s. noin 1537 Kaarina, k. noin 1615 Liminka ja N.N Lithovius. Taulu 13
Puoliso:
Anna Laurintytär Siniluoto o.s. Sinius (208)
s. 1584 Saloinen, k. 1650 Liminka. GS 3301. Anna oli Lars Siniuksen ja Catharina Östenintytär Sursillin tytär ts. Josef ja Anna olivat myöhemmin "sisaruksia", vaikka eivät sukua. Puoliso: isäpuolensa poika. (GS 3301).
Vanhemmat: Lars (Lauri) Siniluoto e. Sinius, s. noin 1556, k. jälkeen 1614 ja Catarina Östensd Sursill, s. noin 1552 Uumaja, k. jälkeen 1614 Liminka. Taulu 14
Lapset:
Isak Lithovius, rovasti, s. 1602, k. 1652 Liminka
Anna Lithovius, s. noin 1605 Liminka. Tauluun 9
Lars Lithovius, Limingius, s. noin 1608, k. noin 1665 Liminka
Taulu 13
VIII Henric Larss Lithovius (211)
kirkkoherra, s. noin 1537 Kaarina, k. noin 1615 Liminka. Kaarina, Littoisten kylä. Limingan kirkkoherra 1583-1615.
Myös Henrik Larsson Swart. Henrik Laurinpoika Lithovius, kotoisin Kaarinan Littoisten kylästä, lampuodin poika, muodosti sen nimestä itselleen sukunimen. Limingan kirkkoherra 1583. Provastina kuoli 1615. Limingan kirkkoherra 1575-1614. Saloisten kirkkoherra, Erik XIV:n nimittämä. Kirjoitti pohjanmaan sotahävityksistä vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Henrikin 1:o puoliso (Johanin ja Josefin äiti) tuntematon. Hänestä polveutuvat myöskin Alholm ja Hoffrén-suvut sekä naiskannalta myöhempi Topelius-suku.
Pappisnimensä Henrik Laurinpoika otti syntymäkuntansa (Littoinen) mukaan, kuten noina aikoina useimmiten oli tapa. Niinpä Henrikin pojatkin ottivat vastaavasti sukunimekseen Limingius, Liminkalaisia kun olivat. Henrik käytti myös sukunimeä Korppi eli Corvinus, ehkä pienenä sisäpiirin vitsinä, papit kun pukeutuivat mustiin. Henrik oli alunperin Salon kirkkoherra Erik XIV:n nimittämänä, Limingan kirkkoherra hänestä tuli Tuomas Ingonpojan jälkeen vuodesta 1575 alkaen. Tässä virassa hän oli aina kuolemaansa, 1615 saakka. Hänestä tuli rovasti vähän ennen kuolemaansa. Tämän jälkeen kaikki Limingan papit koko 1600-luvun ajan olivat Henrikin jälkeläisiä, yhtä lukuun ottamatta, mutta tämäkin oli sentään suvun vävy. Henrik kirjoitti kuningas Juhana III:lle kirjeen Oulun satamassa 25.7.1586 ja kuvasi siinä 25-vuotisen sodan tuhoja Pohjanmaalla "välirauhan" vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Tuossa luvussa Henrik ilmeisesti jonkin verran liioittelee, sillä se lähentelee jo koko Oulun tiennoon senaikuista väestömäärää. Limingan venäläiset vainolaiset (ja karjalaiset siinä mukana) tuhosivat lähes kokonaan vuonna 1589 ja taas 1592. 25-vuotinen sota (1570-95) päättyi Ruotsin voittoon. Iivana IV Julma, Juhana III:n henkilökohtainen vihamies, joutui tunnustamaan Ruotsin oikeudet Viroon, antoi Ruotsille Narvan ja luopui kaikista vaatimuksistaan Pohjois-Suomeen ja Lappiin, näin jälkikäteen arvioituna ainakin joksikin aikaa. Hän toimi liminkalaisten pappina vanhan vihan hävitysten aikana, jota käytiin 1570-95 karjalais-venäläisten ja suomalaisten välillä. Viholliset polttivat kahteen kertaan Limingan kirkon sekä pappilan. Vuonna 1592 sai kuninkaalta oikeuden saada verotuloja korvauksena siitä, että hänen omaisuutensa oli taas ryöstetty. Sodan päätyttyä Täyssinän rauhaan 1595 rakennettiin myös kirkko uudelleen. Henrik oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovasti ja mukana valtiopäivillä Linköpingissä 1600. Hän asui 1600-luvun alussa omistamassaan talossa, jolle sai verovapauden.
Henrik Laurinpoika Lithovius mainitaan ensimmäisen kerran Limingan kirkkoherrana 10.4.1575 kuningas Juhanan lahjoituskirjeessä Limingan pappilasta. Oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovastina. Edusti Linköpingin valtiopäivillä vuonna 1600, Pohjanmaan papistoa. Vuoden 1586 maakirjassa Oulunsalossa omisti Henrik-niminen pappi talon. Todennäköisesti hän oli Limingan kirkkoherra. Hänen mainitaan olleen varsin merkittävä pappismies Pohjanmaalla.
Limingan pitäjä oli historiansa aikana laajimmillaan juuri Henrik Lithoviuksen aikana. Siihen kuuluivat Oulu, Oulunsalo, Muhos, Kempele, Tyrnävä, Temmes, Lumijoki, Utajärvi, Vaala, Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi. Laajuus kesti 20 vuotta. Pitäjässä oli 224 taloa vuonna 1600. Uudisasutuksen taustalla oli voimakas savolainen asutusliike erityisesti 1570-luvulta lähtien.
Suuren seurakunnan kirkkoherran tulot olivat ruhtinaallisen suuret. Kuitenkin oli sotia ja katoja, jotka alensivat seurakuntalaisten palkanmaksukykyä.
Niinä aikoina, kun Suomeen juurtui evankelis-luterilainen usko, oli esi-isiäni Pohjanmaalla pappeina. Henrik Laurinpoika Lithovius oli Limingan kirkkoherrana vuodesta 1583 lähtien. Hän kuoli vuonna 1615. Hänen poikansa Johan Lithovius eli Limingius oli Limingan kappalaisena ja sitten Oulun ensimmäisenä kirkkoherrana 28.9.1610 lähtien. Simon Johanneksenpoika Nurkka eli Nurcherus oli Isonkyrön kirkkoherrana 1587. Hän kuoli luultavasti 1604. Erik Henrikinpoika Frosterus oli Kalajoen kappalaisena 1573 jälkeen ja sitten Hailuodon kirkkoherrana arvattavasti 1599. Hän kuoli 1616 tai 1618. Näiden neljän mainitaan olleen niiden pappien joukossa, jotka vuonna 1593 allekirjoittivat Upsalan kokouksen päätöksen. (GS 2343).[Anneli Kotisaaren Sursill- sivut päivitetty 17.5.2012].
1. puoliso:
N.N Lithovius (5746)
Lapset:
Johan (Hans) Lithovius-Limingus-Corvinus, kirkkoherra, s. 1563 Liminka, k. 1634 Ii
Josef Limingus e. Lithovius, s. 1569 Liminka. Tauluun 12
2. puoliso: noin 1584
Catarina Östensd Sursill (212)
s. noin 1552 Uumaja, k. jälkeen 1614 Liminka. GS 2343.
Katariinasta lähtee polku Paavo Väyryseen.
Oli elossa ilmeisesti vielä 1614. Lauri kuoli puolisoista ensin ja Catharina meni toisen kerran naimisiin Mattias Granbergin kanssa (Mattias oli vouti ja ehkä myös tilallinen Saloisissa, heidän tyttärensä oli Brita Granberg) ja kolmannen kerran Henrik Lithoviuksen kanssa. Vaikka Sursillin suku tuntuu hyvin tutkitulta, on vanhoissa tiedoissa paljon virheitä ja lisätutkimukselle on aina tilaa. (Anneli Kotisaaren Sursill- sivut päivitetty 17.5.2012)
Katariina Sursill oli kolmasti naimisissa ja hänen on täytynyt jäädä ensimmäisestä miehestään, josta tunnetaan vain etunimi, Lauri, leskeksi ennen vuotta 1580. Laurille on soviteltu myös sukunimeä Sinius asuinpaikan mukaan. Tästä avioliitosta olisi syntynyt mm. poika Hannu Laurinpoika ja tytär Anna Laurintytär (SS 3301) jonka mies olisi ollut äidin myöhemmän (kolmannen) aviomiehen poika, Josef Limingius.
Catharinan kerrotaan ottaneen luokseen Suomeen veljensä tyttäriä. Katarinan toinen mies oli ilmeisesti Matti Laurinpoika (jotkut lähteet käyttävät hänestä nimeä Matias Eerikinpoika, ks. Genos n:o 69). Kolmas puoliso oli Henrik Lithovius. Henrikin poika, Johan Limingius, puolestaan nai isänsä myöhemmän vaimon sisaren, Kristina Östenintyttären (SS 5956), joka kuoli n. 1632.
Tällaiset tiedot panevat pohtimaan tietojen oikeellisuutta, vaikka niiden ei voida sanoa mitenkään olleen kanonisen oikeuden vastaisia. Katarina on ollut naimisissa jo 1570-luvulla ja syntynyt siis viimeistään 1550-luvun alussa. Sisaruksina Katarinan ja Kristinan ikäero on ollut reippaasti yli 20 vuotta, jos he todella olivat sisaruksia. On esitetty että Kristina olisikin Östenin lapsenlapsi. Asiaa selvittelee laajemmin Tapio Vähäkangas Genos-lehdessä n:o 69(1998), s. 78-84, 98-99. Catharinasta polveutuvat suvut Fellman, Wegelius, Tornberg, Hilden, Granberg, Cajanus, Lythraeus, Frosterus, Appelgren, Castrén, Gammal, Fant, Gezelius, Lithovius, Topelius, Keckman, Franzén, Nylander, Reinius, Ehrström, Mathesius, Costiander, Höckert, Schroderus, Falander, Snellman ja Chydenius. (GS 2343).
Muistiinpanot: Syntymäaika useissa tutkimuksissa 1562.
Vanhemmat: Östen Ericss Sursill, s. noin 1520 Ruotsi, k. 1598 Uumaja,Västerteg ja Magdalena Malin Eriksdr, s. 1535 Laihia, k. jälkeen 1580 Laihia. Taulu 16
Lapset:
Riitta Lithovius
Christiern Lithovius, s. noin 1575, k. noin 1620
Karl Lithovius
Taulu 14
VIII Lars (Lauri) Siniluoto e. Sinius (5669)
talonpoika, s. noin 1556, k. jälkeen 1614. Suku on lähtöisin Oulun läänin Saloisten pitäjän Siniluodon talosta, jossa isäntänä oli 1500-luvulla Lauri niminen talollinen.
http://www.genealogia.fi:81/genos/25/25_106.htm.
Puoliso: noin 1574 Saloinen
Catarina Östensd Sursill (212)
s. noin 1552 Uumaja, k. jälkeen 1614 Liminka. GS 2343.
Katariinasta lähtee polku Paavo Väyryseen.
Oli elossa ilmeisesti vielä 1614. Lauri kuoli puolisoista ensin ja Catharina meni toisen kerran naimisiin Mattias Granbergin kanssa (Mattias oli vouti ja ehkä myös tilallinen Saloisissa, heidän tyttärensä oli Brita Granberg) ja kolmannen kerran Henrik Lithoviuksen kanssa. Vaikka Sursillin suku tuntuu hyvin tutkitulta, on vanhoissa tiedoissa paljon virheitä ja lisätutkimukselle on aina tilaa. (Anneli Kotisaaren Sursill- sivut päivitetty 17.5.2012)
Katariina Sursill oli kolmasti naimisissa ja hänen on täytynyt jäädä ensimmäisestä miehestään, josta tunnetaan vain etunimi, Lauri, leskeksi ennen vuotta 1580. Laurille on soviteltu myös sukunimeä Sinius asuinpaikan mukaan. Tästä avioliitosta olisi syntynyt mm. poika Hannu Laurinpoika ja tytär Anna Laurintytär (SS 3301) jonka mies olisi ollut äidin myöhemmän (kolmannen) aviomiehen poika, Josef Limingius.
Catharinan kerrotaan ottaneen luokseen Suomeen veljensä tyttäriä. Katarinan toinen mies oli ilmeisesti Matti Laurinpoika (jotkut lähteet käyttävät hänestä nimeä Matias Eerikinpoika, ks. Genos n:o 69). Kolmas puoliso oli Henrik Lithovius. Henrikin poika, Johan Limingius, puolestaan nai isänsä myöhemmän vaimon sisaren, Kristina Östenintyttären (SS 5956), joka kuoli n. 1632.
Tällaiset tiedot panevat pohtimaan tietojen oikeellisuutta, vaikka niiden ei voida sanoa mitenkään olleen kanonisen oikeuden vastaisia. Katarina on ollut naimisissa jo 1570-luvulla ja syntynyt siis viimeistään 1550-luvun alussa. Sisaruksina Katarinan ja Kristinan ikäero on ollut reippaasti yli 20 vuotta, jos he todella olivat sisaruksia. On esitetty että Kristina olisikin Östenin lapsenlapsi. Asiaa selvittelee laajemmin Tapio Vähäkangas Genos-lehdessä n:o 69(1998), s. 78-84, 98-99. Catharinasta polveutuvat suvut Fellman, Wegelius, Tornberg, Hilden, Granberg, Cajanus, Lythraeus, Frosterus, Appelgren, Castrén, Gammal, Fant, Gezelius, Lithovius, Topelius, Keckman, Franzén, Nylander, Reinius, Ehrström, Mathesius, Costiander, Höckert, Schroderus, Falander, Snellman ja Chydenius. (GS 2343).
Muistiinpanot: Syntymäaika useissa tutkimuksissa 1562.
Vanhemmat: Östen Ericss Sursill, s. noin 1520 Ruotsi, k. 1598 Uumaja,Västerteg ja Magdalena Malin Eriksdr, s. 1535 Laihia, k. jälkeen 1580 Laihia. Taulu 16
Lapset:
Hannu Sinius, s. noin 1582 Saloinen, k. 1645 Oulu
Anna Siniluoto o.s. Sinius, s. 1584 Saloinen. Tauluun 12
Taulu 15 (taulusta 16)
VIII Catarina Östensd Sursill (212)
s. noin 1552 Uumaja, k. jälkeen 1614 Liminka. GS 2343.
Katariinasta lähtee polku Paavo Väyryseen.
Oli elossa ilmeisesti vielä 1614. Lauri kuoli puolisoista ensin ja Catharina meni toisen kerran naimisiin Mattias Granbergin kanssa (Mattias oli vouti ja ehkä myös tilallinen Saloisissa, heidän tyttärensä oli Brita Granberg) ja kolmannen kerran Henrik Lithoviuksen kanssa. Vaikka Sursillin suku tuntuu hyvin tutkitulta, on vanhoissa tiedoissa paljon virheitä ja lisätutkimukselle on aina tilaa. (Anneli Kotisaaren Sursill- sivut päivitetty 17.5.2012)
Katariina Sursill oli kolmasti naimisissa ja hänen on täytynyt jäädä ensimmäisestä miehestään, josta tunnetaan vain etunimi, Lauri, leskeksi ennen vuotta 1580. Laurille on soviteltu myös sukunimeä Sinius asuinpaikan mukaan. Tästä avioliitosta olisi syntynyt mm. poika Hannu Laurinpoika ja tytär Anna Laurintytär (SS 3301) jonka mies olisi ollut äidin myöhemmän (kolmannen) aviomiehen poika, Josef Limingius.
Catharinan kerrotaan ottaneen luokseen Suomeen veljensä tyttäriä. Katarinan toinen mies oli ilmeisesti Matti Laurinpoika (jotkut lähteet käyttävät hänestä nimeä Matias Eerikinpoika, ks. Genos n:o 69). Kolmas puoliso oli Henrik Lithovius. Henrikin poika, Johan Limingius, puolestaan nai isänsä myöhemmän vaimon sisaren, Kristina Östenintyttären (SS 5956), joka kuoli n. 1632.
Tällaiset tiedot panevat pohtimaan tietojen oikeellisuutta, vaikka niiden ei voida sanoa mitenkään olleen kanonisen oikeuden vastaisia. Katarina on ollut naimisissa jo 1570-luvulla ja syntynyt siis viimeistään 1550-luvun alussa. Sisaruksina Katarinan ja Kristinan ikäero on ollut reippaasti yli 20 vuotta, jos he todella olivat sisaruksia. On esitetty että Kristina olisikin Östenin lapsenlapsi. Asiaa selvittelee laajemmin Tapio Vähäkangas Genos-lehdessä n:o 69(1998), s. 78-84, 98-99. Catharinasta polveutuvat suvut Fellman, Wegelius, Tornberg, Hilden, Granberg, Cajanus, Lythraeus, Frosterus, Appelgren, Castrén, Gammal, Fant, Gezelius, Lithovius, Topelius, Keckman, Franzén, Nylander, Reinius, Ehrström, Mathesius, Costiander, Höckert, Schroderus, Falander, Snellman ja Chydenius. (GS 2343).
Muistiinpanot: Syntymäaika useissa tutkimuksissa 1562.
Vanhemmat: Östen Ericss Sursill, s. noin 1520 Ruotsi, k. 1598 Uumaja,Västerteg ja Magdalena Malin Eriksdr, s. 1535 Laihia, k. jälkeen 1580 Laihia. Taulu 16
1. puoliso:
Matti Erikss Lochtovius e. Granderg (230)
vouti, kauppapurjehtija, s. noin 1540 Saloinen, k. jälkeen 1614 Revonlahti. En Fogde i Konungs Carl IX:s tid (i Salo socken ?) Saloisten vouti, s. 1560 Uumeå, Sverige ?, k. jälkeen 1614. Kaarle IX:n aikana oli alikirjuri. Tutkijan kommentit: Vouti, ehkä myös tilallinen Saloisissa. Tapio Vähäkangas, Muurame on kirjoittanut selventäviä tietoja GENOS 69 (1998) s. 78-84 (Lohtajan Grandrgien esivanhemmat) Kojosen Sursillianassa ilmeisen erheellisesti Matthias Erikinpoika http://www.genealogia.fi/genos/69/69_78.htm Katarina Östenintyttären toisen puolison henkilöllisyyttä on kovasti tutkittu viime aikoina. Alkuperäinen lähde väittää hänen Nimekseen Mattias Eerikinpoika, "vouti kuningas Kaarle IX:n ajalta." 1500-luvun lopulta tai 1600-luvulla ei tämän nimistä voutia Pohjanmaalta kuitenkaan ole löytynyt. Vanhimmissa Sursillianan lähteissä ei tällä voudilla ole lainkaan isän nimeä. Virhetulkinnan ansiosta hän on saanut vastoin alkuperäisiä tietoja isänsä nimeksi Erik. Näin on luotu virheellinen tieto, joka on ollut jatkotutkimusten tulppana. Väärän patronyymin poistuttua haittaamasta jatkotutkimuksia huomio kiintyy 1580-luvulla vaikuttaneeseen Pohjanmaan voudinmieheen ja alikirjuriin Matti Laurinpoikaan. Nimiyhdistelmä Matti Laurinpoika yhdistettynä Kristina Sursillin poikaan Laurentius Matthiae tukee teoriaa, että olemme tavoittaneet isän ja pojan. Yhteiskunnallinen asema yleensä saa ansiotonta arvonnousua jälkeläisten muistellessa esi-isiään, joten alikirjurista on hyvinkin voinut tulla lopulta vouti. Muita sopivia voutiluokan Matteja ei Pohjanmaalta löydy tuolta ajalta. Kun Laurentius Matthiaen tiedetään syntyneen Saloisissa, ei pitäisi olla vaikeaa tavoittaa veroluettelojen avulla hänen isäänsä Matti Laurinpoikaa. Hailuoto oli jo ennen vuotta 1582 muodostunut omaksi seurakunnaksi, joten se voidaan jättää haravoitavan alueen ulkopuolelle, vaikka se edelleen kuuluikin Saloisten hallintopitäjään. Pappismiehen ilmoittama syntymäpaikkakunta on varmasti tarkoittanut kirkkopitäjää. Pohjanmaalta on säilynyt verrattain hyvin veroluettelot 1580-luvulta. Vuodelta 1582 Saloisista on säilynyt myös tilattoman väestön (husmän) luettelo, mutta siinä ei esiinny ketään sen nimistä. Vuonna 1582 Saloisten hallintopitäjässä hallitsi maata 16 Mattia. Näistä erottuu selvästi Matti Laurinpoika Siikajoelta 21 pannin suuruisen talon isäntänä. Talossa on ollut myös palkollisia, koska veroa maksettiin kuudesta "nokasta". Se oli kylän selvästi suurin talo. Koko Saloisten hallintopitäjässä vain Fordellien jälkeläisellä Josef Ollinpojalla Saloisissa oli vielä suuremmat viljelykset. (Anneli Kotisaaren Sursill- sivut päivitetty 17.5.2012)
.
Lapset:
Riitta Granberg o.s. Lochtovius, s. 1575, k. 9.3.1662(*2) Oulu
Lars Lochtovius, s. 1582 Saloinen
Dorothea Lochtovius, s. noin 1583 Saloinen
2. puoliso: noin 1574 Saloinen
Lars (Lauri) Siniluoto e. Sinius (5669)
talonpoika, s. noin 1556, k. jälkeen 1614. Suku on lähtöisin Oulun läänin Saloisten pitäjän Siniluodon talosta, jossa isäntänä oli 1500-luvulla Lauri niminen talollinen.
http://www.genealogia.fi:81/genos/25/25_106.htm.
Lapset:
Hannu Sinius, s. noin 1582 Saloinen, k. 1645 Oulu
Anna Siniluoto o.s. Sinius, s. 1584 Saloinen. Tauluun 12
3. puoliso: noin 1584
Henric Larss Lithovius (211)
kirkkoherra, s. noin 1537 Kaarina, k. noin 1615 Liminka. Kaarina, Littoisten kylä. Limingan kirkkoherra 1583-1615.
Myös Henrik Larsson Swart. Henrik Laurinpoika Lithovius, kotoisin Kaarinan Littoisten kylästä, lampuodin poika, muodosti sen nimestä itselleen sukunimen. Limingan kirkkoherra 1583. Provastina kuoli 1615. Limingan kirkkoherra 1575-1614. Saloisten kirkkoherra, Erik XIV:n nimittämä. Kirjoitti pohjanmaan sotahävityksistä vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Henrikin 1:o puoliso (Johanin ja Josefin äiti) tuntematon. Hänestä polveutuvat myöskin Alholm ja Hoffrén-suvut sekä naiskannalta myöhempi Topelius-suku.
Pappisnimensä Henrik Laurinpoika otti syntymäkuntansa (Littoinen) mukaan, kuten noina aikoina useimmiten oli tapa. Niinpä Henrikin pojatkin ottivat vastaavasti sukunimekseen Limingius, Liminkalaisia kun olivat. Henrik käytti myös sukunimeä Korppi eli Corvinus, ehkä pienenä sisäpiirin vitsinä, papit kun pukeutuivat mustiin. Henrik oli alunperin Salon kirkkoherra Erik XIV:n nimittämänä, Limingan kirkkoherra hänestä tuli Tuomas Ingonpojan jälkeen vuodesta 1575 alkaen. Tässä virassa hän oli aina kuolemaansa, 1615 saakka. Hänestä tuli rovasti vähän ennen kuolemaansa. Tämän jälkeen kaikki Limingan papit koko 1600-luvun ajan olivat Henrikin jälkeläisiä, yhtä lukuun ottamatta, mutta tämäkin oli sentään suvun vävy. Henrik kirjoitti kuningas Juhana III:lle kirjeen Oulun satamassa 25.7.1586 ja kuvasi siinä 25-vuotisen sodan tuhoja Pohjanmaalla "välirauhan" vuosina 1585-88, jolloin venäläiset tappoivat Oulun tienoilla yli 1000 henkeä. Tuossa luvussa Henrik ilmeisesti jonkin verran liioittelee, sillä se lähentelee jo koko Oulun tiennoon senaikuista väestömäärää. Limingan venäläiset vainolaiset (ja karjalaiset siinä mukana) tuhosivat lähes kokonaan vuonna 1589 ja taas 1592. 25-vuotinen sota (1570-95) päättyi Ruotsin voittoon. Iivana IV Julma, Juhana III:n henkilökohtainen vihamies, joutui tunnustamaan Ruotsin oikeudet Viroon, antoi Ruotsille Narvan ja luopui kaikista vaatimuksistaan Pohjois-Suomeen ja Lappiin, näin jälkikäteen arvioituna ainakin joksikin aikaa. Hän toimi liminkalaisten pappina vanhan vihan hävitysten aikana, jota käytiin 1570-95 karjalais-venäläisten ja suomalaisten välillä. Viholliset polttivat kahteen kertaan Limingan kirkon sekä pappilan. Vuonna 1592 sai kuninkaalta oikeuden saada verotuloja korvauksena siitä, että hänen omaisuutensa oli taas ryöstetty. Sodan päätyttyä Täyssinän rauhaan 1595 rakennettiin myös kirkko uudelleen. Henrik oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovasti ja mukana valtiopäivillä Linköpingissä 1600. Hän asui 1600-luvun alussa omistamassaan talossa, jolle sai verovapauden.
Henrik Laurinpoika Lithovius mainitaan ensimmäisen kerran Limingan kirkkoherrana 10.4.1575 kuningas Juhanan lahjoituskirjeessä Limingan pappilasta. Oli Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovastina. Edusti Linköpingin valtiopäivillä vuonna 1600, Pohjanmaan papistoa. Vuoden 1586 maakirjassa Oulunsalossa omisti Henrik-niminen pappi talon. Todennäköisesti hän oli Limingan kirkkoherra. Hänen mainitaan olleen varsin merkittävä pappismies Pohjanmaalla.
Limingan pitäjä oli historiansa aikana laajimmillaan juuri Henrik Lithoviuksen aikana. Siihen kuuluivat Oulu, Oulunsalo, Muhos, Kempele, Tyrnävä, Temmes, Lumijoki, Utajärvi, Vaala, Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi. Laajuus kesti 20 vuotta. Pitäjässä oli 224 taloa vuonna 1600. Uudisasutuksen taustalla oli voimakas savolainen asutusliike erityisesti 1570-luvulta lähtien.
Suuren seurakunnan kirkkoherran tulot olivat ruhtinaallisen suuret. Kuitenkin oli sotia ja katoja, jotka alensivat seurakuntalaisten palkanmaksukykyä.
Niinä aikoina, kun Suomeen juurtui evankelis-luterilainen usko, oli esi-isiäni Pohjanmaalla pappeina. Henrik Laurinpoika Lithovius oli Limingan kirkkoherrana vuodesta 1583 lähtien. Hän kuoli vuonna 1615. Hänen poikansa Johan Lithovius eli Limingius oli Limingan kappalaisena ja sitten Oulun ensimmäisenä kirkkoherrana 28.9.1610 lähtien. Simon Johanneksenpoika Nurkka eli Nurcherus oli Isonkyrön kirkkoherrana 1587. Hän kuoli luultavasti 1604. Erik Henrikinpoika Frosterus oli Kalajoen kappalaisena 1573 jälkeen ja sitten Hailuodon kirkkoherrana arvattavasti 1599. Hän kuoli 1616 tai 1618. Näiden neljän mainitaan olleen niiden pappien joukossa, jotka vuonna 1593 allekirjoittivat Upsalan kokouksen päätöksen. (GS 2343).[Anneli Kotisaaren Sursill- sivut päivitetty 17.5.2012].
Lapset:
Riitta Lithovius
Christiern Lithovius, s. noin 1575, k. noin 1620
Karl Lithovius
Taulu 16 (taulusta 17)
IX Östen Ericss Sursill (215)
s. noin 1520 Ruotsi, k. 1598 Uumaja,Västerteg. GS 1370
Talollinen 1553-80 Uumajan Västertegissä. Valtiopäivämies
I Östen Erikinpoika Sursill (108) Uumajan vouti. Valtiopäivämies, s. noin 1520 Ruotsi, k. 1598 Uumaja. Valtiopäivämies. Talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä noin 1553-1580. Puoliso tuntematon, erään lähteen mukaan Malin-niminen. Seitsemän tytärtä, jotka kaikki muuttivat Suomeen ja joiden mukaan Genealogia Sursillianaa on kutsuttu myös Sju Systrar Sursills Slägt-Register. Sukuhistoriaa on myös kutsuttu "Seitsemän Sursill-sisaruksen sukuluetteloksi" Östenin seitsemästä tyttärestä kuusi muuta (paitsi Brita) menivät naimisiin Suomeen. Suomeen muuttanut Catharina Sursill otti luokseen myös tämän Östen veljensä lapsia. Elämänkerrallisia tietoja: Lapset: Anna, Catharina, Christina, Margareta, Brita, Barbro, Magdalena, Erik, Östen, Hans. Talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä noin 1553-80. Valtiopäivämies. Seitsemän tytärtä, joiden mukaan Genealogia Sursillianaa on kutsuttu myös Sju Systrar Sursills Slägt-Register. Sju Systrar Sursills Slägt-Register: seitsemän Sursillin sukul. (Oliko sittenkin Erik Ångermanin vävy eikä poika, koska vaimo oli Carl Sursillin sisar?) Tyttäristä kerrottakoon tässä Brita Östenintytär Sursillistä, joka eli vielä n. 1630. Hän avioitui ratsumies Petter Gumsen kanssa. Ratsumiehenä Petter Gumse otti osaa Nuijasodan (1596-97) taisteluihin huovien puolella. Nuijasodan päätyttyä, Kaarle-herttuan kukistettua kuningas Sigismundin, valloitettua Suomen ja aloitettua kostotoimet aatelistoa ja huoveja vastaan, Petter jätti perheensä ja lähti Puolaan jossa eli koko loppuelämänsä. (GS 1370).
Tästä alkaa Paavo Arhinmäen polku.
Vanhemmat: Eric Ångerman Sursill, s. 1480 Teg, Uumaja ja Dorotea Sursill o.s. Bure, s. noin 1495 Umeå, k. noin 1550. Taulu 17
1. puoliso:
Magdalena Malin Eriksdr (216)
s. 1535 Laihia, k. jälkeen 1580 Laihia.
Vanhemmat: Erik, s. 1515 ja N.N Eriksdr, s. 1520 Laihela. Taulu 18
Lapset:
Catarina Sursill, s. noin 1552 Uumaja. Tauluun 14
Anna Frese o.s. Sursill, s. noin 1553 Umeå
Christina Lithovius-Limingus-Corvinus o.s. Sursill, s. noin 1562 Umeå, k. 1632 Ii, Oulu
Margareta Sursill, s. 1567 Umeå, k. Kalajoki
Erik Sursill, s. ennen 1570
Barbro Sursill, s. 1570 Umeå
Riitta Sursill, s. 1571 Umeå, k. 1629
Magdalena Sursill, s. noin 1580 Uumaja, k. 1650 Kalajoki
2. puoliso:
N.n. Sursill (6192)
Lapset:
Hans Sursill, pappi, s. noin 1568 Kokkola (?), k. jälkeen 1633 Laihia
Taulu 17
X Eric Ångerman Sursill (217)
(217.jpg) Eric Ånkerman Sursill
s. 1480 Teg, Uumaja. GS 1 eli kantaisä. Talollinen 1539- Uumajan Tegissä. Lautamies.
I Erik Ångerman, ESI-ISÄ Sursill (134) Ylhäinen talonpoika Uumajassa, lautamies, s. noin 1480 Teg, k. välillä 1550-1553 Teg. ERIK ÅNGERMAN ELI SURSILL, oli ylhäinen talonpoika Uumajassa. Hän tai hänen sukunsa oli kotoisin Ångermanlannista, mistä nimi Ångerman. Hän asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä todennäköisesti jo ennen vuotta 1539 mutta varmasti viimeistään siitä vuodesta lähtien. Myös hänen lisänimensä (Sursill) lienee ollut kotiseudun perintöä. Ångermanlantilaisia näet kutsuttiin yleisesti pilkkanimellä Sursill, koska he olivat happamen silakan pääasiallisia tuottajia.
(Erikin kotiseudulla Ångermanlannissa hapansilakka oli suurta herkkua, mutta muualla Ruotsissa tätä pahanhajuista herkkua ei aina ymmärretty. Maakunnan nimeä käytettiin monasti sukunimen tapaan (Ångerman). Tukholman linnanläänin päällikkö teki sopimuksen Erik Ångermanin kanssa isojen elintarvikemäärien hankkimisesta armeijalle. Erik toimitti kuitenkin silakan lisäksi myös hapansilakkaa. Tätä norrlantilaista suurta herkkua sotamiehet eivät kuitenkaan hyväksyneet, vaan menivät syömälakkoon. Kuningas Kustaa Vaasa kimmastui ja kohdisti kiukkunsa Erik Ångermaniin. Vaikka oli ilmeisesti toiminut rehellisin mielin ja isänmaallisin aikein, Erik asetettiin syytteeseen pilaantuneen elintarvikkeen kauppaamisesta ja sai lisänimekseen "Sursill". Erik taittoi pilkalta terän ottamalla Sursillin viralliseksi sukunimekseen. Nimi jäi, ja Sursillit kantoivat sitä aivan kunniallisena sukunimenä.)
Hänet mainitaan Västerbottenin vanhimmassa veroluettelossa 1539 talollisena Uumajan pitäjän Tegin kylässä. Erik Ångerman oli veroista päätellen varakas talollinen. Hänet mainitaan usein myös lautamiehenä. Hän lienee kuollut iäkkäänä 1550-luvun alussa. Hänet mainitaan veroluetteloissa vuoteen 1550 asti, mutta seuraavista veroluetteloista 1553 häntä ei löydy. Hän asui Västertegissä aivan lähellä nykyisen Uumajan kaupungin aluetta. Vaimon nimi oli Dordi. Tilalla esiintyy hänen poikansa Östen Eriksson (-jälkeläistaulut). Östen i Teg oli talonpoikaisedustajana valtiopäivillä 1571. Hän häviää maakirjoista 1580-luvulla.
Hänen kolme tytärtään, kaksi poikaansa sekä toisen poikansa Östenin seitsemän tytärtä tulivat eri aikoina Suomeen ja menivät täällä naimisiin etupäässä pappien kanssa. Heistä polveutuu tavattoman suuri joukko huomattavampia pohjalaisia sivistyssukujamme. Suomalaisen sukututkimuksen perustana onkin 1850 julkaistu parinsadan suoden aikana kerätty aineisto yhtenäisenä Sursillien sukujohtona nimellä Genealogia Sursilliana. Uusin laitos: Sursillin suku: genealogia Sursilliana, täyd. ja toim. E. Kojonen (1971). Lapset: Catharina, Magdalena, Östen, Carl, Margareta ja muita lapsia. Yllä mainitut 5 lasta muuttivat Suomeen, ensimmäisenä Catharina. Suomessa Catharina otti luokseen asumaan Östen-veljen lapsia.
Erik Ångerman on lastensa kautta tullut alkuisäksi useimmille Pohjanmaan pappissuvuille. Suomen sivistyshistorialle sukusikermällä on ollut merkittävä vaikutus, sillä lähes kaikki Suomen sivistyssuvut ovat saaneet alkunsa Erik Sursillistä ja hänen lapsistaan. On esitetty myös olettamuksia, että Pohjanmaalle muuttaneet lapset voivat olla kahdesta eri avioliitosta. Dordi oli ollut aikaisemmin naimisissa ja osa lapsista voisi olla hänen lapsiaan. Vanhin tytär Catharina muutti ensin Suomeen ja palveli jonkin aikaa emäntä- eli avainpiikana vouti Hannu Fordellin luona Pietarsaaressa, Pinonäsissä. Catharina avioitui Pietarsaaren kirkkoherran Henric Nicolain kanssa. Avioliitto oli ensimmäisiä pappisavioliittoja Suomessa. Kuolinaika on noin 1550-luvun alussa.
(Anneli Kotisaari)
Erik Ångerman sai sukunimensä kirkonkirjoihin ja käräjäkirjoihin merkityn kotimaakuntansa mukaan. Liikanimi Sursill annettiin elämän varrella, itsensä ja seudun elinkeinon hapansilakkakaupasta.
En ole tutkinut lähteitä. Nykytieto kirkon-, käräjäkirjoista, ym historiallisista asiakirjoista ja alueen arkeologiasta, Härnösandissa sijaitsevan maakuntamuseon mukaan, epäilee kotitilansa ja kylänsä sijaitsevan jossain Nordingsrån niemellä, nykyisen Kramforssin kunnassa, Ångermanlandin maakunnassa. Niemen sisäosissa on vanhoja maanviljelyskyliä. Niemennokissa ja saaristossa on etelämpää pääosin tulleiden kalastajien kaukokalastukseen ja hapansäilöntään käytettyjä kalasatamia.
Ei ole satavarmaa että EÅS olisi ollut nimensä mukaisesti paikallinen heppu Ångermanlannista: EÅS :n aikaan kalakauppaa ja kaukokalastusta harrastivat pääosin etelän talonpojat (suurten järvien vauraista ympäryskylistä, myöhemmin myös Gävlen kaupungin porvarit). Viisikin talollista varusti yhdessä haaksen, nuoriso ja palkolliset purjehti keväällä Ångermanlannin kalaisille rannikoille kalaan, pystytytti kalasaunan ja säilöi, syksyllä myi kaupunkeihin ja kotikyliin. Osa rikastui ja muuttui hiljalleen porvareiksi. Näin näyttäis käyneen myös EÅS:lle Uumajassa, tai ainakin lapsilleen: Talo Väster-Tegin kylässä Uumajassa näyttää soiselle niittymaalle kaupungin vastalaidalle syntyneeltä. Fisukauppiaan satama lienee kyllä ollut suojainen. Viime kesän lomamatkalla Uumaja oli kovasti kesälomalla, myös museo.
Kaukokalastus hiipui 1700 luvulle, ja sisämaan böndet otti haltuunsa rannan kalamajat ja kutistuneen kaupan. Taloushistoria kertoo kuinka paikallinen elinkeino kalastajamaanviljelys ja merkantilismin laivanrakennus kehittyi Länsipohjassa kuten meillä Pohjanmaalla. Kunnes 1800-luvun ja 1900 luvun teollistumiskauden muuttoaalto kaupunkeihin ja rapakon taa tyhjensi rannat väestä, mutta tuotti myös teollisuutta rannikoille. Kalastajakylät on paikallisia hienoja lomamökkiparatiiseja nykyisin.
(Inkeri Vähä-Piikkiö.)
.
Puoliso: noin 1530
Dorotea Sursill o.s. Bure (218)
s. noin 1495 Umeå, k. noin 1550.
Lapset:
Catarina Sursill, s. noin 1510 Ruotsi. Tauluun 24
Margaretha Sursill, s. noin 1518 Ruotsi
Östen Sursill, s. noin 1520 Ruotsi. Tauluun 16
Magdalena Sursill, s. noin 1528 Ruotsi, k. 24.5.1600 Pietarsaari
Taulu 18
X Erik (6185)
s. 1515.
Puoliso:
N.N Eriksdr (6186)
s. 1520 Laihela.
Lapset:
Magdalena Malin, s. 1535 Laihia. Tauluun 16
Taulu 19
V Johan Johanss Grandelius (201)
kirkkoherra, s. noin 1635 Kokkola, k. noin 1693 Uusikaarlepyy. Uusikaarlepyyn kirkkoherra 1681-93.
Puoliso:
Christina Cordsd Bochmöller (202)
k. 1670 Uusikaarlepyy. GS 809.
Vanhemmat: Cort Bochmöller, s. Lyypekki, k. 20.2.1667 Uusikaarlepyy. ja Anna Magnuksent Gammal, s. 26.6.1619 Vöyri, k. 22.6.1682 Uusikaarlepyy. Taulu 20
Lapset:
Riitta Grandelius-Grandell, s. noin 1670. Tauluun 7
Taulu 20
VI Cort Bochmöller (405)
s. Lyypekki, k. 20.2.1667 Uusikaarlepyy. Pormestari Uusikaarlepyyssä 1653, valtiopäivämies, s. Lübeck, Lyypekki, Saksa, k. 20.02.1667 Uusikaarlepyy. Borgmästare i Ny Carleby.
Puoliso: 22.7.1638 Vöyri
Anna Magnuksent Gammal (406)
s. 26.6.1619 Vöyri, k. 22.6.1682 Uusikaarlepyy. GS 808.
Vanhemmat: Magnus Mattss Gammal, s. 1600, k. 9.2.1636 Pietarsaari ja Margaretha Knutint Westzynthius, s. 21.9.1602 Pietarsaari, k. 14.12.1667 Kruunupyy. Taulu 21
Lapset:
Christina Bochmöller. Tauluun 19
Taulu 21 (taulusta 22)
VII Magnus Mattss Gammal (407)
s. 1600, k. 9.2.1636 Pietarsaari. Vanhemmat: Mathias Jakobinpoika Gammal, Skepperus, Kirkkoherra 1601. Pohjanmaan eteläisen rovastikunnan rovasti, s. 1580 Pernaja, Gammelby, k. 03.06.1633 Wörå; Vöyri. Kapellan först i Pedersöre 1601, sedan uti Wörå 1614, samt slutligen Pastor å förstnämnda ställe 1622 och dog 1636. Toimi appensa apupappina Vöyrillä. Allekirjoitti Upsalan julistuksen 1593, osallistunut Linköpingin Valtiopäiville 1600. Vöyrin kirkkoherra 1601, Etelä-Pohjanmaan rovasti 1602. Brita Wiloides, s. 1580 Vörå. Ylioppilas Upsalassa 1610.
.
Vanhemmat: Matti Gammal ja Riitta Wiloides. Taulu 22
Puoliso: 1618
Margaretha Knutint Westzynthius (408)
s. 21.9.1602 Pietarsaari, k. 14.12.1667 Kruunupyy. GS 807.
Vanhemmat: Cnud Henricss Westzynthius, s. 1535 Pietarsaari, k. 29.7.1621 Pietarsaari ja Anna Petersd Gestricius, s. 1580 Gävle, k. 1.2.1664 Kruununkylä. Taulu 23
Lapset:
Anna Gammal, s. 26.6.1619 Vöyri. Tauluun 20
Knut Gammal, s. 1620 Vöyri
Brita Ståhlbom o.s. Gammal, s. 1621 Uusikaarlepyy, k. jälkeen 1691 Kristiinankaupunki
Barbro Gammal, s. välillä 1618-36
Taulu 22
VIII Matti Gammal (661)
Vöyrin kirkkoherra.
Puoliso:
Riitta Wiloides (662)
Lapset:
Magnus Gammal, s. 1600. Tauluun 21
Taulu 23 (taulusta 24)
VIII Cnud Henricss Westzynthius (177)
s. 1535 Pietarsaari, k. 29.7.1621 Pietarsaari. GS 777
Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1600-21. . Knut vihittiin papiksi 1578. Veli Johan Pietarsaaren kappalaisena ennen Knutia. Knut asui Vestersundin kylässä? Uppsalan kokouksen allekirjoittajia 1593.
Kyrkoherde i Pedersöre, Vestersunds by.
Vanhemmat: Henric Nilss Fordell, s. noin 1520 Uusimaa, k. ennen 00.7.1569 Pietari ja Catarina Ericsd Sursill, s. noin 1510 Ruotsi, k. jälkeen 0.6.1569 Pietarsaari. Taulu 24
1. puoliso: 1583
Lucia Hansintytär Westzynthius o.s. Fordell (13084)
s. noin 1560, k. 1599 Pietarsaari. Vanhemmat: Hans Knutsson Fordell, k. 1574 Pietarsaari ja Anna Olofsdr Tulkki.
Lapset:
Johan Forthelius e. Westzynthius, s. noin 1585, k. jälkeen 1617
Catharina Mattsson o.s. Westzynthius, s. noin 1590, k. ennen 1649
Henrik Westzynthius, s. noin 1593, k. ennen 1634
Isak Westzynthius, s. noin 1597
Knut Westzynthius, s. noin 1598, k. ennen 1634
Elisabeth Olofsson o.s. Westzynthius, s. noin 1599, k. jälkeen 1649
Lucia Mattsson o.s. Westzynthius
2. puoliso: 10.8.1600
Anna Petersd Gestricius (229)
s. 1580 Gävle, k. 1.2.1664 Kruununkylä. Vanhemmat: Petrus Olai Gestricius, Uumajan kirkkoherra, filosofian maisteri, s. 1540 Gävle, Sverige, k. 1607 Umeå; Uumaja. Kävi koulua Gävlessä ja sai fil. maisterin arvon Saksasta. Hän toimi entisen koulunsa rehtorina 1570, mutta menetti tämän viran 1577 hänen kieltäytyessä allekirjoittamasta Juhana III:n katolisvoittoista liturgiaa. Petter oli jonkun aikaa vankina Tukholman linnassa ja eli sitten pari vuotta Gävlessä köyhyydessä. Hän oli kyntämässä peltoa saadessaan tiedon uudesta virasta, joka oli Njurundan kirkkoherran virka 1580. Njurundan kirkkoherrana ja Medelpadin rovastina hän allekirjoitti 1593 Upsalan kokouksen päätöksen. Suuren lahjakkuutensa ja kiitettävän käytöksensä vuoksi Petter pääsi Uumajan kirkkoherraksi 1594-1607. Uumajan seurakuntaan kuului myös lapinkyliä. Täällä asuvat lappalaiset olivat verovelvollisia suoraan kuninkaalle päinvastoin kuin muut lappalaiset, joita verottivat pirkkalalaiset. . Malin Nilsdotter, Gestricius, s. noin 1549 Gävle, Ruotsi, k. 1624 Neder-Luleå, Sverige. Vihitty 1580. Eli 7 "kuninkaan" eli hallitsijan hallitusaikana.
Vanhemmat: Petter Gestricius ja Malin Nilsd. Taulu 25
Lapset:
Carolus Canuti Westzynthius, s. noin 1600, k. 1655 Pietarsaari
Margaretha Westzynthius, s. 21.9.1602 Pietarsaari. Tauluun 21
Carl Westzynthius, s. noin 1604, k. 1655 Pietarsaaren pitäjä
Gabriel Westzynthius, s. 1606, k. noin 1670 Uusikaarlepyy
Magdalena Westzynthius, s. noin 1615, k. 1678 Vaasa
Taulu 24
IX Henric Nilss Fordell (220)
s. noin 1520 Uusimaa, k. ennen 00.7.1569 Pietari. Pietarsaaren kirkkoherra ainakin 1543-68
Vanhemmat: Nils, s. noin 1490 ja Nn. Westzynthius-suvun KANTAISÄ. Oli kahdesti naimisissa. Henrik oli Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1543-69. Hän sai papin palkkana puolet kirkonkymmenyksistä eli noin 40-70 tynnyriä viljaa, josta oli maksettava verot ja muut suoritukset. Henrik oli kuitenkin ilmeisesti melko varakas, koska hän oli säilyneiden kuittien mukaan maksanut 1558-61 kuningas Kustaa I:lle 20 Unkarin guldenia. Hänet mainitaan myös vuoritoimen harjoittamisesta kiinnostuneiden luettelossa. Professori Yrjö Blomstedtin selvitysten mukaan Henricus Nicolain puoliso ei olisikaan Catharina, vaan Margareta. Kuitenkin hän sanoo, että Catharina olisi suvun muistitiedon mukaan uskottavampi kuin Terseruksen jäljennöksenä säilyneessä laitoksessa mainittu Margareta. Catharinasta ja Eric Nicolaista polveutuvat suvut Westzynthius, Heikel, Carp ja Laurin.
Puoliso: noin 1550
Catarina Ericsd Sursill (219)
s. noin 1510 Ruotsi, k. jälkeen 0.6.1569 Pietarsaari. GS 2
Ilmeisesti elossa vielä 1614. Erik Ångermannin lapsista ensimmäinen, joka tuli Uumajasta Pohjanmaalle. Palveli jonkin aikaa emäntäpiikana vouti Hans Fordellia Pietarsaaren pitäjässä, Pinonäsissä. Catharina avioitui Pietarsaaren kirkkoherran Henric Nicolain kanssa. Avioliitto oli ensimmäisiä pappisavioliittoja Suomessa. Kustansi varakkaana papin emäntänä veljensä Kaarlen Turun kouluun. Toisen tiedon mukaan Henrikin puoliso olisi ollut Margareta Erikintytär Sursill. Catharinan sisar Magdalena meni naimisiin Eric Tenalensin kanssa, joka tuli Pietarsaaren kirkkoherraksi 1569 eli Henric Nicolain seuraajaksi. Heistä polveutuvat suvut Durchman ja Hårdh. (GS 2).
Vanhemmat: Eric Ångerman Sursill, s. 1480 Teg, Uumaja ja Dorotea Sursill o.s. Bure, s. noin 1495 Umeå, k. noin 1550. Taulu 17
Lapset:
Cnud Westzynthius, s. 1535 Pietarsaari. Tauluun 23
Taulu 25
IX Petter Gestricius (663)
Uumajan kirkkoherra.
Puoliso:
Malin Nilsd (664)
Lapset:
Anna Gestricius, s. 1580 Gävle. Tauluun 23
LÄHDELUETTELO
1. 1661 luvulla
2. http://www.annelikotisaari.net/catharin ... .htm#Taulu 4
Henkilöluettelo suku- ja myöhemmän sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä
Ebba, s. 1680, 2, 3
Erik, s. 1515, 16, 18
Magdalena Malin, s. 1535, 13, 16, 14, 15, 18
Malin, 23, 25
Margareta, 9, 10
N.N, 12, 13
N.N, s. 1520, 16, 18
N.n., 16
BERG Fredrik, s. 1721, 4, 6
Johan, s. 1660, 4, 5, 6
Johan, s. 1690, 2, 4, 5, 6
Riitta Catarina, s. 1722, 1, 2, 4, 6
Susanna, s. 1699, 2, 4, 6, 7
BOCHMÖLLER Christina, 7, 19, 20
Cort, 19, 20
BURE Dorotea, s. 1495, 16, 17, 24
FALANDER Britha, s. 1645, 9
FORDELL Henric, s. 1520, 23, 24
Lucia, s. 1560, 23
FORSMAN Adolf Fromhold, s. 1748, 1, 2
Anders, s. 1680, 2, 3
Fredrik, s. 1754, 2
Fromhold Anders, s. 1704, 1, 2, 3
Johan Anders, s. 1746, 2
Kristina, s. 1756, 1
Maria Catarina, s. 1758, 2
Riitta Catarina, s. 1722, 1, 2, 4, 6
FORTHELIUS Johan, s. 1585, 23
FRESE Anna, s. 1553, 16
GAMMAL Anna, s. 1619, 19, 20, 21
Barbro, s. 1618, 21
Brita, s. 1621, 21
Knut, s. 1620, 21
Magnus, s. 1600, 20, 21, 22
Matti, 21, 22
GESTRICIUS Anna, s. 1580, 21, 23, 25
Petter, 23, 25
GRANBERG Riitta, s. 1575, 15
GRANDELIUS Johan, s. 1635, 7, 19
GRANDELIUS-GRANDELL Riitta, s. 1670, 4, 7, 6, 19
GRANDERG Matti, s. 1540, 15
KIENOKOSKI Kristina, s. 1756, 1
LAX Maria Catarina, s. 1758, 2
LIMINGUS Josef, s. 1569, 9, 12, 13
LITHOVIUS Anna, s. 1605, 8, 9, 12
Christiern, s. 1575, 13, 15
Henric, s. 1537, 12, 13, 15
Isak, s. 1602, 12
Josef, s. 1569, 9, 12, 13
Karl, 13, 15
N.N, 12, 13
Riitta, 13, 15
LITHOVIUS, LIMINGIUS Lars, s. 1608, 12
LITHOVIUS-LIMINGUS-CORVINUS Christina, s. 1562, 16
Johan (Hans), s. 1563, 13
LOCHTOVIUS Dorothea, s. 1583, 15
Lars, s. 1582, 15
Matti, s. 1540, 15
Riitta, s. 1575, 15
MATHESIUS Anna, s. 1634, 9
Beata, s. 1650, 9
Britha, s. 1645, 9
Catharina, s. 1628, 9
Henrik, s. 1630, 9
Johan, s. 1607, 8, 9, 10
Johan, s. 1654, 9
Johan, s. 1660, 4, 7, 6, 8
Jöran, 10, 11
Margareta, s. 1640, 9
Matti, s. 1570, 9, 10, 11
Matti, s. 1632, 7, 8, 9
Susanna, s. 1652, 9
Susanna, s. 1699, 2, 4, 6, 7
MATTSSON Catharina, s. 1590, 23
Lucia, 23
NICARLUS Henrik, s. 1630, 9
OLOFSSON Elisabeth, s. 1599, 23
SINILUOTO Anna, s. 1584, 9, 12, 14, 15
Lars (Lauri), s. 1556, 12, 14, 15
SINIUS Anna, s. 1584, 9, 12, 14, 15
Hannu, s. 1582, 14, 15
Lars (Lauri), s. 1556, 12, 14, 15
STÅHLBOM Brita, s. 1621, 21
SURSILL Anna, s. 1553, 16
Barbro, s. 1570, 16
Catarina, s. 1510, 17, 24, 23
Catarina, s. 1552, 12, 14, 13, 15, 16
Christina, s. 1562, 16
Dorotea, s. 1495, 16, 17, 24
Eric Ångerman, s. 1480, 16, 17, 24
Erik, s. 1570, 16
Hans, s. 1568, 16
Magdalena, s. 1528, 17
Magdalena, s. 1580, 16
Margareta, s. 1567, 16
Margaretha, s. 1518, 17
N.n., 16
Riitta, s. 1571, 16
Östen, s. 1520, 13, 16, 14, 15, 17
TARVONIUS Catarina, 4, 5, 6
THELIN Ebba, s. 1680, 2, 3
WECKMAN Jeremias, s. 1730, 6
WESTZYNTHIUS Carl, s. 1604, 23
Carolus Canuti, s. 1600, 23
Catharina, s. 1590, 23
Cnud, s. 1535, 21, 23, 24
Elisabeth, s. 1599, 23
Gabriel, s. 1606, 23
Henrik, s. 1593, 23
Isak, s. 1597, 23
Johan, s. 1585, 23
Knut, s. 1598, 23
Lucia, 23
Lucia, s. 1560, 23
Magdalena, s. 1615, 23
Margaretha, s. 1602, 20, 21, 23
WILOIDES Riitta, 21, 22
Terveisin Kari Paakkonen Piikkiö Suomi
Re: titles/occupations
I have ancestors to Christina Kienokoski.
Kaarina.
Kaarina.