Rivi 443:

In 1590 Juha Vesainen, with a 700 man army attacked and burnt the Russian monastery in Petsamo (Pechenga) killing all the monks and monastery workers.  

In 1590 Juha Vesainen, with a 700 man army attacked and burnt the Russian monastery in Petsamo (Pechenga) killing all the monks and monastery workers.  

To commemorate Vesainen, the people of Ii raised a statue on the eastern side of the church. The statue is made by Kalervo Kallio, and portrays a burly farmer dressed in the war uniform of his day. The statue was completed in 1940, but wasn’t put in place until the church was completed in 1950.

To commemorate Vesainen, the people of Ii raised a statue on the eastern side of the church. The statue is made by Kalervo Kallio, and portrays a burly farmer dressed in the war uniform of his day. The statue was completed in 1940, but wasn’t put in place until the church was completed in 1950.

+

--------------------------------------------------------------------------------------------------

+

Pekka Vesainen

+

Wikipedia

+

Loikkaa: valikkoon, hakuun

+

Vesaisen patsas Ylikiimingin Vesalankylässä. Patsaan on veistänyt Oskari Jauhiainen 1936.

+

Pekka Antinpoika Vesainen tai Juho Vesainen (n. 1540 Utajärvi — n. 1627 Utajärvi) oli kuuluisa pitkän vihan aikainen suomalainen vapaustaistelija ja sissipäällikkö.

+

[muokkaa] Vesainen henkilönä

+

Kansantarinat kertovat Vesaisen olleen "liikkeissään salamannopea; ruumiinvoimiltaan väkevä; kookas ja solakka; ja mieleltään uljas, neuvokas ja peloton". Ensimmäinen maininta hänestä on vuodelta 1563. Utajärvellä syntynyt Vesainen asui sissipäällikkönä toimiessaan Ylikiimingin Vesalankylässä, jonne hän asettui asumaan noin vuonna 1560. Vesan tilan mailla Utajärven Juorkunassa on jokirannassa nähtävissä vanhojen rakennusten raunioita. Vesaisen lapsuudesta kerrotaan kansantarinaa, jonka mukaan tämän äiti olisi ollut pesemässä lasta vienalaisten hävitysjoukkojen tullessa. Kaikki lähtivät pakoon vainolaisia, mutta lapsi oli unohtunut pesusoikkoon. Väen palatessa takaisin soikko oli jäässä, mutta lapsi yhä elossa. Näin pelastuneesta lapsesta kasvoi voivatta, joka tulee venäjän kielen sotapäällikköä tarkoittavasta sanasta voijivoda. Vesaisen elämästä kertoo myös Santeri Ivalon kirja Juho Vesainen. Ivalo kertoo teoksessa Suomalaisia sankareita Vesaisen kuolemasta: Tornion Lapinvoudin tuvassa Vienasta tuotu vanki nimeltä Ahma onnistui laukaisemaan musketin vihollistaan kohti. Luoti osui pahasti rintaan ja Vesainen houri seuraavaan aamuun kuumeessa, kunnes kuoli.

+

[muokkaa] Sissipäällikkö Vesainen

+

Pekka Vesainen johti vuonna 1589 kostoretkeä karjalaisia vastaan Vienaan, valloitti joukkoineen Kantalahden kaupungin, ja poltti Vienan Kemiä. Sotaretken tarkoitus oli hakea hyvitystä Vienasta tehtyihin Pohjanlahden rannikolle suuntautuneisiin hävitysretkiin. Perinnetiedon mukaan Vesaisen aikaansaannosta oli myös pohjoiseen tehty hävitysretki, jolloin jouluaamuna 1589 tuhottiin Petsamon luostari. Munkit surmattiin. Sissit hyökkäsivät myös Kuolan kaupunkiin. Vesaisen sotilaallinen ura päättyi vuonna 1595 solmitun Täyssinän rauhaan. Sitä ennen hän menetti lähes koko perheensä. Vuonna 1589 hävitysjoukot ottivat hänen vaimonsa vangiksi ja surmasivat kaksi hänen lastaan. Vuonna 1591 vainolaiset iskivät uudelleen ja surmasivat kolme hänen lapsistaan. Ainoastaan hänen vaimonsa, Antti-poikansa ja tytär jäivät eloon. Vesaisen patsas Ylikiimingin Vesalassa on pystytetty sissipäällikön muistoksi. Hänen mukaansa on nimetty myös Vesalankylän Aumaharjulla sijaitseva Pekka Vesaisen tie.

+

[muokkaa] Lähteet

+

    * Henkilögalleria, Tarja Vimpari, KirjastoVirma, 2004 (viitattu 26.10.2008).

+

    * Saukkonen, P. 2000. Vesaisesta nykyaikaan. Pekka Vesaisen jälkeläistauluja 1500-luvulta vuoteen 2000. Kustantaja: Paavo Saukkonen, Anjalankoski. 2. korjattu painos. 1160 s. ISBN 9529129238

+

    * Anon. 1988. Vesaisia Kiiminkijoen rannoilta: kylähistoriaa Reki-Vesalasta. Ylikiiminki: Reki-Vesalan kylätoimikunta.

+

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Vesainen

+

Luokat: Ylikiiminki | Suomalaiset kapinajohtajat

+

----------------------------------------------------------------------------------------------------

+

Henkilögalleria » Pekka Vesainen

+

Pekka Vesainen

+

Vesainen, Pekka

+

sissipäällikkö

+

Syntynyt Utajärvi

+

Kuollut 1627 Utajärvi

+

kuolinvuosi epävarma

+

Kunnat: Utajärvi, Ylikiiminki

+

Kategoria: muut

+

Pekka Vesainen oli 1500-luvulla maineikas sissipäällikkö. Kansantarinoiden mukaan hän oli ruumiinvoimiltaan väkevä, vartaloltaan kookas ja solakka, liikkeissään salamannopea, mieleltään uljas, neuvokas ja peloton. Ensimmäisen kerran hänet mainitaan asiakirjoissa vuonna 1563. Sissipäällikköaikoinaan Pekka Vesainen asui Ylikiimingissä, nykyisessä Vesalankylässä, johon hän asettui asumaan 1560-luvulla. Hän oli syntynyt Utajärvellä, jossa hän myös kuoli. Se tapahtui mahdollisesti vuonna 1627.

+

Samasta henkilöstä kertoo Santeri Ivalon kirja Juho Vesainen, jossa etunimi on vaihtunut virheellisesti Juhoksi, mahdollisesti Ivalon yhdisteltyä tekstissään kaksi henkilöä. Pekka Vesainen johti vuonna 1589 kostoretkeä Vienaan, valloitti Kantalahden kaupungin ja poltti Vienan Kemiä sen jälkeen, kun Vienan puolelta oli tehty hävitysretkiä Pohjanlahden rannoille. Perinnetiedon mukaan Vesaisen aikaansaannosta oli myös pohjoiseen tehty hävitysretki, jolloin jouluaamuna 1589 tuhottiin Petsamon luostari ja hyökättiin Kuolan kaupunkiin.

+

Vesan talon mailla Utajärven Juorkunassa, talosta noin 300 m jokirantaan päin, on nähtävissä vanhojen rakennusten raunioita. Museovirastokin on ollut niistä kiinnostunut. On arveltu, että Pekka Vesainen syntyi tilalla. Kerrotaan tarinaa, jonka mukaan äiti oli pesemässä Pekkaa saunassa soikossa, kun vainolaiset tulivat Vesalaan. Kaikki lähtivät pakosalle, ja lapsi unohtui pesusoikkoon. Kun väki palasi, oli vesi soikossa jäätynyt, mutta lapsi oli elossa. Näin pelastuneesta pojasta kasvoi Vesan voivatta. Voivatta tulee venäjän kielen voijivoda-sanasta, joka tarkoittaa sotapäällikköä.

+

Ivalon kirjassa Juhon eli Pekan sanotaan kuolleen Torniossa, mutta toisaalta kerrotaan (teokset Vesaisia Kiiminkijoen rannoilta ja Vesaisesta nykyaikaan), että Pekka Vesainen olisi palannut vuoden 1620 paikkeilla Vesa-nimiseen synnyintaloonsa Utajärven Juorkunan kylään vanhuuden päiviä viettämään. Sotilaallinen ura oli päättynyt vuonna 1595 Täyssinän rauhaan. Sitä ennen hän ehti menettää melkein koko perheensä. Vuonna 1589 vainolaiset olivat ottaneet vaimon vangiksi ja lapsista kaksi oli tapettu. Vuonna 1591 vainolaiset tekivät uuden kostoretken ja lapsista kolme surmattiin. Lähiomaisista ainoastaan vaimo, Antti-poika ja tytär jäivät eloon.

+

Vesaiselle on pystytetty patsaat Iin kirkon viereen ja Ylikiimingin Vesalaan.

+

Lähteet

+

    * Saukkonen, Paavo: Vesaisesta nykyaikaan. Anjalankoski: P. Saukkonen, 1999

+

    * Vesaisia Kiiminkijoen rannoilta: kylähistoriaa Reki-Vesalasta. Ylikiiminki: Reki-Vesalan kylätoimikunta, 1988

+

[[Kuva:Esimerkki.jpg]]

Utajärven sukuja:PÄTSI,VESAINEN - Muutoshistoria

Tommypohjanen (20. kesäkuuta 2010 kello 21.07)

Tommypohjanen (20. kesäkuuta 2010 kello 20.57)

← Vanhempi versio		Versio 20. kesäkuuta 2010 kello 21.07
Rivi 443:		Rivi 443:
	In 1590 Juha Vesainen, with a 700 man army attacked and burnt the Russian monastery in Petsamo (Pechenga) killing all the monks and monastery workers.		In 1590 Juha Vesainen, with a 700 man army attacked and burnt the Russian monastery in Petsamo (Pechenga) killing all the monks and monastery workers.
	To commemorate Vesainen, the people of Ii raised a statue on the eastern side of the church. The statue is made by Kalervo Kallio, and portrays a burly farmer dressed in the war uniform of his day. The statue was completed in 1940, but wasn’t put in place until the church was completed in 1950.		To commemorate Vesainen, the people of Ii raised a statue on the eastern side of the church. The statue is made by Kalervo Kallio, and portrays a burly farmer dressed in the war uniform of his day. The statue was completed in 1940, but wasn’t put in place until the church was completed in 1950.
		+	--------------------------------------------------------------------------------------------------
		+	Pekka Vesainen
		+	Wikipedia
		+	Loikkaa: valikkoon, hakuun
		+	Vesaisen patsas Ylikiimingin Vesalankylässä. Patsaan on veistänyt Oskari Jauhiainen 1936.
		+
		+	Pekka Antinpoika Vesainen tai Juho Vesainen (n. 1540 Utajärvi — n. 1627 Utajärvi) oli kuuluisa pitkän vihan aikainen suomalainen vapaustaistelija ja sissipäällikkö.
		+	[muokkaa] Vesainen henkilönä
		+
		+	Kansantarinat kertovat Vesaisen olleen "liikkeissään salamannopea; ruumiinvoimiltaan väkevä; kookas ja solakka; ja mieleltään uljas, neuvokas ja peloton". Ensimmäinen maininta hänestä on vuodelta 1563. Utajärvellä syntynyt Vesainen asui sissipäällikkönä toimiessaan Ylikiimingin Vesalankylässä, jonne hän asettui asumaan noin vuonna 1560. Vesan tilan mailla Utajärven Juorkunassa on jokirannassa nähtävissä vanhojen rakennusten raunioita. Vesaisen lapsuudesta kerrotaan kansantarinaa, jonka mukaan tämän äiti olisi ollut pesemässä lasta vienalaisten hävitysjoukkojen tullessa. Kaikki lähtivät pakoon vainolaisia, mutta lapsi oli unohtunut pesusoikkoon. Väen palatessa takaisin soikko oli jäässä, mutta lapsi yhä elossa. Näin pelastuneesta lapsesta kasvoi voivatta, joka tulee venäjän kielen sotapäällikköä tarkoittavasta sanasta voijivoda. Vesaisen elämästä kertoo myös Santeri Ivalon kirja Juho Vesainen. Ivalo kertoo teoksessa Suomalaisia sankareita Vesaisen kuolemasta: Tornion Lapinvoudin tuvassa Vienasta tuotu vanki nimeltä Ahma onnistui laukaisemaan musketin vihollistaan kohti. Luoti osui pahasti rintaan ja Vesainen houri seuraavaan aamuun kuumeessa, kunnes kuoli.
		+	[muokkaa] Sissipäällikkö Vesainen
		+
		+	Pekka Vesainen johti vuonna 1589 kostoretkeä karjalaisia vastaan Vienaan, valloitti joukkoineen Kantalahden kaupungin, ja poltti Vienan Kemiä. Sotaretken tarkoitus oli hakea hyvitystä Vienasta tehtyihin Pohjanlahden rannikolle suuntautuneisiin hävitysretkiin. Perinnetiedon mukaan Vesaisen aikaansaannosta oli myös pohjoiseen tehty hävitysretki, jolloin jouluaamuna 1589 tuhottiin Petsamon luostari. Munkit surmattiin. Sissit hyökkäsivät myös Kuolan kaupunkiin. Vesaisen sotilaallinen ura päättyi vuonna 1595 solmitun Täyssinän rauhaan. Sitä ennen hän menetti lähes koko perheensä. Vuonna 1589 hävitysjoukot ottivat hänen vaimonsa vangiksi ja surmasivat kaksi hänen lastaan. Vuonna 1591 vainolaiset iskivät uudelleen ja surmasivat kolme hänen lapsistaan. Ainoastaan hänen vaimonsa, Antti-poikansa ja tytär jäivät eloon. Vesaisen patsas Ylikiimingin Vesalassa on pystytetty sissipäällikön muistoksi. Hänen mukaansa on nimetty myös Vesalankylän Aumaharjulla sijaitseva Pekka Vesaisen tie.
		+	[muokkaa] Lähteet
		+
		+	* Henkilögalleria, Tarja Vimpari, KirjastoVirma, 2004 (viitattu 26.10.2008).
		+	* Saukkonen, P. 2000. Vesaisesta nykyaikaan. Pekka Vesaisen jälkeläistauluja 1500-luvulta vuoteen 2000. Kustantaja: Paavo Saukkonen, Anjalankoski. 2. korjattu painos. 1160 s. ISBN 9529129238
		+	* Anon. 1988. Vesaisia Kiiminkijoen rannoilta: kylähistoriaa Reki-Vesalasta. Ylikiiminki: Reki-Vesalan kylätoimikunta.
		+
		+	Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Vesainen
		+	Luokat: Ylikiiminki \| Suomalaiset kapinajohtajat
		+	----------------------------------------------------------------------------------------------------
		+	Henkilögalleria » Pekka Vesainen
		+
		+	Pekka Vesainen
		+
		+
		+	Vesainen, Pekka
		+
		+	sissipäällikkö
		+
		+	Syntynyt Utajärvi
		+
		+	Kuollut 1627 Utajärvi
		+
		+	kuolinvuosi epävarma
		+
		+	Kunnat: Utajärvi, Ylikiiminki
		+
		+	Kategoria: muut
		+
		+
		+
		+	Pekka Vesainen oli 1500-luvulla maineikas sissipäällikkö. Kansantarinoiden mukaan hän oli ruumiinvoimiltaan väkevä, vartaloltaan kookas ja solakka, liikkeissään salamannopea, mieleltään uljas, neuvokas ja peloton. Ensimmäisen kerran hänet mainitaan asiakirjoissa vuonna 1563. Sissipäällikköaikoinaan Pekka Vesainen asui Ylikiimingissä, nykyisessä Vesalankylässä, johon hän asettui asumaan 1560-luvulla. Hän oli syntynyt Utajärvellä, jossa hän myös kuoli. Se tapahtui mahdollisesti vuonna 1627.
		+
		+	Samasta henkilöstä kertoo Santeri Ivalon kirja Juho Vesainen, jossa etunimi on vaihtunut virheellisesti Juhoksi, mahdollisesti Ivalon yhdisteltyä tekstissään kaksi henkilöä. Pekka Vesainen johti vuonna 1589 kostoretkeä Vienaan, valloitti Kantalahden kaupungin ja poltti Vienan Kemiä sen jälkeen, kun Vienan puolelta oli tehty hävitysretkiä Pohjanlahden rannoille. Perinnetiedon mukaan Vesaisen aikaansaannosta oli myös pohjoiseen tehty hävitysretki, jolloin jouluaamuna 1589 tuhottiin Petsamon luostari ja hyökättiin Kuolan kaupunkiin.
		+
		+	Vesan talon mailla Utajärven Juorkunassa, talosta noin 300 m jokirantaan päin, on nähtävissä vanhojen rakennusten raunioita. Museovirastokin on ollut niistä kiinnostunut. On arveltu, että Pekka Vesainen syntyi tilalla. Kerrotaan tarinaa, jonka mukaan äiti oli pesemässä Pekkaa saunassa soikossa, kun vainolaiset tulivat Vesalaan. Kaikki lähtivät pakosalle, ja lapsi unohtui pesusoikkoon. Kun väki palasi, oli vesi soikossa jäätynyt, mutta lapsi oli elossa. Näin pelastuneesta pojasta kasvoi Vesan voivatta. Voivatta tulee venäjän kielen voijivoda-sanasta, joka tarkoittaa sotapäällikköä.
		+
		+	Ivalon kirjassa Juhon eli Pekan sanotaan kuolleen Torniossa, mutta toisaalta kerrotaan (teokset Vesaisia Kiiminkijoen rannoilta ja Vesaisesta nykyaikaan), että Pekka Vesainen olisi palannut vuoden 1620 paikkeilla Vesa-nimiseen synnyintaloonsa Utajärven Juorkunan kylään vanhuuden päiviä viettämään. Sotilaallinen ura oli päättynyt vuonna 1595 Täyssinän rauhaan. Sitä ennen hän ehti menettää melkein koko perheensä. Vuonna 1589 vainolaiset olivat ottaneet vaimon vangiksi ja lapsista kaksi oli tapettu. Vuonna 1591 vainolaiset tekivät uuden kostoretken ja lapsista kolme surmattiin. Lähiomaisista ainoastaan vaimo, Antti-poika ja tytär jäivät eloon.
		+
		+	Vesaiselle on pystytetty patsaat Iin kirkon viereen ja Ylikiimingin Vesalaan.
		+
		+	Lähteet
		+
		+
		+
		+	* Saukkonen, Paavo: Vesaisesta nykyaikaan. Anjalankoski: P. Saukkonen, 1999
		+
		+	* Vesaisia Kiiminkijoen rannoilta: kylähistoriaa Reki-Vesalasta. Ylikiiminki: Reki-Vesalan kylätoimikunta, 1988
		+
		+	[[Kuva:Esimerkki.jpg]]