Asutusluettelon tulkitseminen

Tänne voit lähettää sukututkimukseen liittyviä kysymyksiä, henkilöhakuja, linkkivinkkejä ja muuta sellaista.
eskopekka
Viestit: 136
Liittynyt: 02.01.2012 20:41

Asutusluettelon tulkitseminen

Viesti Kirjoittaja eskopekka » 30.07.2012 19:12

Hei te viisaat ja kokeneet! Voisitteko lyhyesti neuvoa, miten asutusluetteloa tulkitaan. Mitä esim. tuosta selviää:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=724326.
Kiitokset etukäteen neuvoista :)
Iloista kesää kaikille!
eskopekka

skarpskytte
Viestit: 64
Liittynyt: 10.05.2011 23:27

Re: Asutusluettelon tulkitseminen

Viesti Kirjoittaja skarpskytte » 31.07.2012 12:27

Hei! En ole mikään asiantuntija, mutta yritän jelpata :)
Vasemmalla lukee ylhäällä talo/tila ja alla sitten siellä ko. aikana asuneen perheen tietoja eri lähteistä koottuna,
(eli tuohonhan joku oli ystävällisesti lyijykynällä ne kirjoittanutkin), joten ensin maakirjan tiedot, henkikirjan tiedot ja alinna kymmenysluetteloista kerätyt tiedot.
Eri värit on koodeja tietyille asiakirjatyypeille, ne täytyy aina tarkistaa luettelosta mikä tarkoittaa mitäkin.
Sitten vaan edetään kutakin asiakirjaa oikealle ja katsotaan mitä minäkin vuonna on kirjattu, muistaakseni tuo v tarkoittaa että merkintä on tuolta vuodelta olemassa ja tyhjä on tyhjä eli ei merkintöjä, korjatkaa jos olen väärässä.
Näihin luetteloihin ei ole täysin luottaminen koska ovat yhteenvetoja ja eivät siis alkuperäisiä asiakirjoja, minkä varmaan tiesitkin :)
Viimeksi muokannut skarpskytte, 01.08.2012 17:39. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

eskopekka
Viestit: 136
Liittynyt: 02.01.2012 20:41

Re: Asutusluettelon tulkitseminen

Viesti Kirjoittaja eskopekka » 01.08.2012 14:24

Hei!
Kiitokset vastauksestasi. Nuo Say:n luettelot ovat vähän kinkkisiä tulkita. Niistä ei välttämättä selviä sukulaisuhteet tms. Olen yrittänyt löytää jatkoa Tuusulan Nahkelan Perttilän isänälle Matts Thomasson Bertlalle. Matts on Tuusulan Yli-Keravan Heikkilän poikia s. 1710 ja k. 1783. Saattaa olla, että hänen isänsä oli v. 1676 syntynyt Matts Thomasson ( k. 1744), joka isännöi taloa oletettavasti 1700 alkupuolella Sgosterin vävyksi ja rusthollariksi siirtyneen Johan Johanssonin jälkeen.
SAY:n Heikkilän kirjat ovat " täynnä" Matteja, Tuomaita ja Matin-sekä Tuomaanpoikia. Ota niistä selvää!
Sitä mielellään itse tutkisi noita asioita, koska silloin ne jäävät mieleen ja tutkiessa voi tavallallan "elämää" heidän elämäänsä.
Mikä neuvoksi, että pääsen eteenpäin? :)
eskopekka

skarpskytte
Viestit: 64
Liittynyt: 10.05.2011 23:27

Re: Asutusluettelon tulkitseminen

Viesti Kirjoittaja skarpskytte » 07.08.2012 00:56

En osaa nyt em. kysymykseesi vastata, mutta palaan tuohon say:n tulkintaan, oletko käynyt lukemassa say opasta? eli http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=419735 tai http://www.genealogia.fi/hakem/says.htm

eskopekka
Viestit: 136
Liittynyt: 02.01.2012 20:41

Re: Asutusluettelon tulkitseminen

Viesti Kirjoittaja eskopekka » 07.08.2012 03:46

Tervehdys. Kiitos vastauksestasi ja ohjesivun osoitteesta. Pitää käydä vilkaisemassa. Etsinkin ohjeita tässä yhtenä päivänä, en vain sattunut niitä löytämään arkistolaitoksen monimutkaisilta sivuilta.Hakukaan ei tuottanut tulosta.
t. eskopekka

eskopekka
Viestit: 136
Liittynyt: 02.01.2012 20:41

Re: Asutusluettelon tulkitseminen

Viesti Kirjoittaja eskopekka » 09.08.2012 16:49

Hei!
Sain kokeneelta sukututkijalta hyvin yksinkertaiset ja selvät ohjeet SAY:n luetteloiden tulkitsemiseen. Laitan ne tähän, jos joku muukin kaipaa niitä:

SAY-luetteloiden merkinnät ja apuluettelot

SAY-luetteloissa on yhdellä aukeamalla yhden kylän 1–4 talon tiedot 20 vuoden ajalta. Aukeama on jaettu 20 sarakkeeseen, ja yksi sarake vastaa yhtä vuotta. Kustakin talosta mainitaan ensin ruokakunnan päämies ja sitten ruokakunnan muut jäsenet. Perhesuhteet mainitaan suhteessa päämieheen eli isäntään. Perhe- ja palkollissuhteiden tiedot ja verotustiedot ilmaistaan lyhenteinä, ja yleisimmät lyhenteet avataan Suomen asutuksen yleisluettelon oppaan lyhenneluettelossa. Kun aukeamalla kerran mainittu tieto pysyy samana, se on merkitty seuraavien vuosien sarakkeisiin hakasella.
- - - - - -
Eri lähdetyypeistä peräisin olevat tiedot on kirjattu luetteloihin eri värein. Värikoodaus vaihtelee luetteloissa jonkin verran, ja selitykset väreistä ovat alkuperäisissä SAY-niteissä. Selityksiä ei kuitenkaan ole digitaaliarkistossa. Värikoodaus toimii pääpiirteissään seuraavasti:

* Sininen (tai muu yleisimmin käytetty muste): maakirjat (vuoteen 1633 saakka) tai henkikirjat (vuodesta 1634 lähtien).
* Punainen: kymmenysluettelot.
* Vihreä: autioveroluettelot.
* Ruskea: erilaiset apuveroluettelot, noin vuodesta 1634 lähtien maakirjat
t. eskopekka

Vastaa Viestiin