NELIMARKKA suku,Pekkolanniemi,Alajärvenkylä,Lappajärvi 1561.

[tommypohjanen]

Tietääkö kukaan lisää tästä NELIMARKKA suvusta?

NELIMARKKA suku,Pekkolanniemi,Alajärvenkylä,Lappajärvi

NELIMARKKA 68,Per Laurinpoika*1561-†1630†Alajärvi
lapsia:
X,
Pekka*1593.

NELIMARKKA NN Persdotter*1578-* ja † Alajärvi
puoliso (/?) NELIMARKKA 72,Matts Matinpoika*1570-†1643*Alajärvi.
(hänen isä tai poikansa Matts Nelimarkka oli isäntänä Pedersören Kållbyssä1644?)
Mikkola nimi esiintyy myös Nelimarkkaan vävyksi Pedersören Kållbystä tulleen Matti Matinpojan (s.1570) taustoissa. Tämä vävy avioitui Pekka (Pietari) Laurinpoika Nelimarkan 1578 syntyneen tyttären kanssa.
lapsia:
100,Kirstin*1592-+25.6.1693+öfw. 100 åhr,&,
X,
Juho Nelimarkka/Herttua*1615-+Ylistaro,vävy.

NELIMARKKA 111,Helga*1615-†21.12.1726,gl.,lef.t 111 åhr !,Alajärven vanhin!,*Alajärvi, Lappajärvi
puoliso SIHTALA/SISSALA/ANTTILA 79,Henrich*1622-†12.2.1702

http://www.nelimarkka.info/
LAURI NELJEMARK PEKKOLAAN N. 1570-1580
”Alajärven kylässä oli 1600 luvun vaihteessa viisi kantataloa. Näistä kaksi oli vierekkäin Pekkolanniemessä. Puumala ja Nelimarkka. Muut talot Tallbacka, Kyröläinen ja Pynttäri sijaitsivat etäämpänä toisistaan. Mainittakoon , että Paavola kuului viellä Pynttäriin ja Hoisko Kyröläisen taloon. Historia ei ole aukottomasti todistanut kumpi Pekkolanniemen taloista olisi ensimmäiseksi perustettu. Heikki Junnila Järviseudun historiassa vuodelta 1983 mainitsee Puumalan perustamisvuodeksi 1574 ja Nelimarkan 1608. Vuonna 1999 ilmestyneessä Alajärven historiassa Heikki Junnila mainitsee, että Järviseudun historiassa Puumalan talon perustamisvuosi olisi virheellinen. Tietojen erillaisuudesta johtuen pyydettiin Heikki Junnilalta selvitystä... Historiantutkija Heikki Junnila suhtautui sukuseuran pyyntöön myönteisesti ja esittää käsityksenään talojen alkuvaiheesta seuraavaa, ”Nelimarkan ja Puumalan talojen perustamistapa on poikkeava Alajärven muitten talojen sijaintiin nähden. Puumalan ja Nelimarkan perustamis- vaiheessa talot sijaitsivat vierekkäin ja niillä oli yhteinen ”kartanotontti”. Pietari Laurinpojan s.1561 talo, Nelimarkan talon ensimmäinen haltija, merkittiin maantarkastus-kirjaan 1608. Maakirjaan verotaloksi Pietari Laurinpojan talo NELIMARKKA merkittiin 1610 1/3 manttaalisena. Velipoika Rekon hallitsema Puumalan talo merkittiin itsenäiseksi tilaksi 1/4 manttaalisena talona 1623. Kymmennysluetteloon, johon merkittiin ne, jotka maksoivat kymmennysveroa vuotuisesta viljasadosta Reko merkittiin itsellisenä 1610. Ainoa järkevä selitys tälle lienee se, että Nelimarkan talo olisi ollut kelvollinen uudistilan hakija jo 1500 luvun loppukymmenillä”...
Heikki Junnilan mukaan yhteisellä tontilla olevat paritalot olivat ”suosittuja” rannikolta muuttaneiden ruotsalaisten keskuudessa. Yhteisvoimin suoritettiin alkuajan raivauksia. Talot olivat läheisessä yhteisviljelyksessä aina isoonjakoon asti. Tätä puoltavat mainitun jaon asiakirjat. Niittyjen isojakokouksessa Taavi Puumalainen vaati Puumalan ja Nelimarkan niittymaiden osittamista, koska talot olivat vanhoina aikoina muodostaneet ”savun”. Vasta vuonna 1800 peltojen isossajaossa talojen yhteinen ”kartanotontti” Alajärven rannassa halkaistiin kahdeksi eri tontiksi. Tästä voisi vetää sellaisen johtopäätöksen että Pekkolan valloittajat tulivat ruotsinkieliseltä rannikkoalueelta ja tätä tukevana asiana on kaiketi pidettävä seikkaa, että Pekkola oli silloin ”ruotsinkielinen” ja ensimmäinen Pietari Nelimarkan vävykin tuli Pedersören Kållbystä. Tuohon aikaan kun ei juuri ollut tapana avioitua yli kielirajojen. Lähde: Eero Ojajärven selvitys

1.TAPAHTUMIA AJALTA 1570–1800
1.1 Pekkolanniemen kantatalot
Alajärven kylässä järven ympärillä oli 1600-luvun alussa viisi kantataloa. Näistä kaksi oli
vierekkäin Pekkolanniemessä. Puumalan talo N:o 1 ja Nelimarkan talo N:o 4. Muut talot
Tallbacka, Kyröläinen ja Pynttäri sijaitsivat edempänä toisistaan. Mainittakoon, että Paavola
kuului viellä Pynttäriin ja Hoisko Kyröläisen taloon.
Historia ei ole aukottomasti todistanut kumpi Pekkolanniemen taloista olisi ensiksi perustettu.
Heikki Junnila Järviseudun historiassa vuodelta 1983 mainitsee Puumalan
perustamisvuodeksi 1574 ja Nelimarkan 1608. Vuonna 1999 ilmestyneessä Alajärven
historiassa Heikki Junnila mainitsee, että Järviseudun historiassa Puumalan talon
perustamisvuosi olisi virheellinen.
Tietojen erillaisuudesta johtuen pyydettiin Heikki Junnilalta asiasta selvitystä. Historian
tutkija Heikki Junnila suhtautui pyyntöömme myönteisesti ja esittää käsityksenään talojen
alkuvaiheesta seuraavaa;” Nelimarkan ja Puumalan talojen perustamistapa on poikkeava
Alajärven muitten vanhimpien talojen sijaintiin nähden. Puumalan ja Nelimarkan
perustamisvaiheessa talot sijaitsivat vierekkäin ja niillä oli yhteinen kartanotontti. Pietari
Laurinpojan talo, Nelimarkan talon ensimmäinen haltia, merkittiin maantarkastuskirjaan
1608. Pietarin talo sijaitsi kivisellä tontilla järven rannalla. Kartanotontin pinta-alaksi
maantarkastuskirjassa mainitaan 5x7 tankoa, eli noin 15x21m. Viljelysmaata hänellä oli 3
tynnyrinalaa ja 4 kapanalaa, eli noin 1,5 ha. Maakirjaan verotaloksi Pietarin talo Nelimarkka
merkittiin 1610.
Reko Laurinpojan hallitsema Puumalan talo merkittiin itsenäiseksi tilaksi ¼ manttaalisena
talona 1623. Pietari Laurinpojan Nelimarkan talon manttaalin ollessa vähän suurempi
1/3 manttaalia. Mutta talojen perustamisvaiheen tekee kiintoiseksi se, että Reko Laurinpoika
mainitaan itsellisenä ensimmäisen kerran 1601, eli ennen Pietari Laurinpoikaa? Mutta
edellämainitussa vuoden 1608 maantarkastuskirjassa ei Reko Laurinpojan asumusta mainita,
joten Puumala ei tällöin ollut edes uudistilan hakija. Kymmennysluotteloon, johon merkittiin
ne, jotka maksoivat kymmenysveroa vuotuisesta viljasadosta (eli viljelivät ainakin pientä
maa-alaa), Reko Laurinpoika merkittiin itsellisenä 1610.
Ainoa järkevä selitys tälle on se, että Nelimarkan talo olisi ollut kelvollinen uudistilan hakija
jo 1500 luvun loppukymmenillä. Tuomiokirjojen puutteen vuoksi tätä tai mahdollista
maantarkastusta ei voida osoittaa. Koska Nuijasota 1590 luvulla aiheutti levottomuutta
Alajärvelläkin, talon perustaminen saattoi viivästyä. Usein tarkastuksen jälkeen
maakirjataloksi merkitty tila sai jopa 10 vuoden verovapauden, jona aikana se jätettiin pois
maakirjasta ja verolähteistä.
Vuoden 1608 maantarkastuskirjassa ilmenneestä viljelysten laajuudesta päätellen
Nelimarkan talossa oli viljelysmaata jo 1500 luvun lopulla. Reko Laurinpoika merkittiin
itsellisenä kymmennysluotteloon, kuten muutkin viljelevät itselliset, riippumatta siitä mikä oli
”päätilan” Nelimarkan tilanne”. Edellä esitetyt seikat puoltavat Alajärven historiassa
mainittua tietoa, että Pekkolanniemeen, Nelimarkan ja Puumalan asukkaat raivasivat
viljelmiä 1580 luvulla. Edelleen Alajärven historia mainitsee, että talot perustettiin käräjien ja
kruununvoudin tuella. Pietari Laurinpoika, Nelimarkan talon perustaja ja Reko
Laurinpoika, Puumalan talon perustaja olivat mitä ilmeisimmin veljeksiä. He muuttivat tai
heidän isänsä Pekkolanniemelle todennäköisesti ruotsalaisseudulta. Sukututkimustoimikunta
selvittää tämän.
Heikki Junnilan mukaan yhteisellä tontilla olevat paritalot olivat ”suosittuja” rannikolta
muuttaneiden ruotsalaisten keskuudessa. Yhteisvoimin suoritettiin alkuajan raivauksia.
Talot olivat läheisessä yhteisviljelyksessä aina isoonjakoon asti. Tätä puoltavat mainitun jaon
asiakirjat. Niittyjen isojakokokouksessa Taavi Puumalainen vaati Puumalan ja Nelimarkan
niittymaiden osittamista, koska talot olivat vanhoina aikoina muodostaneet savun. Vasta
vuonna 1800 peltojen isossajaossa talojen yhteinen kartanotontti Alajärven rannassa
halkaistiin. Pellot olivat ”sekaisin” talojen kesken, koska isossajaossa suoritettiin huomattavia
vaihtoja nautintoihin nähden.
1.2 Nelimarkan talon vaiheita ennen isoajakoa
Kuten edellä ilmenee Nelimarkan talon ensimmäisenä isäntänä oli Pietari Laurinpoika (s.1561
)Nelimarkka. Pietarin isännyys kesti vuoteen 1634. Taloon kuului tontin läheisyyteen raivatut
pellot sekä niittyä ja metsää. Kaski- ja tervaspuumetsät olivat kaukana talosta kylän
yhteisellä- tai kruununmaalla. Niittyjen omistus perustui valtaukseen ja nautintaan. Ennen
Nelimarkan talon perustamista Alajärven rantaniityt olivat Tallbackan ja Pynttärin talojen
nautinnassa. Niittyjen omistuksesta käytiin riitoja ja käräjiä. Käräjien ja kruununvoudin
tuella perustetulle Nelimarkan talolle tuli vain Pirkkalanlahden rantaniityt. Täten talon
asukkaat joutuivat valtaamaan kaukanakin sijaitsevien jokien, purojen ja lampien rantoja,
sekä heinäisiä nevoja niityikseen.
Levijoen ja Kuninkaanjoen kosteikot kun olivat jo Tallbackan ja Pynttärin taloilla.
Nelimarkkalaisten oli haettava heiniään muunmuassa tiettömän taipaleen takaa Kähkijärven
(Karstaperän takana) ja Latvalammin (Koivumäen takana) nevaniityiltä. Matkaa tuonne
tulee linnuntietä 18–20 km. Matti Anttila hääti käräjillä Matti Nelimarkkaa pois 1673
Kuninkaanjoen niityltä. Niityt kun olivat heidän vanhempiensa aikana vaihdettut.
Lauri Lahdenmäen kertomaa/ Keijo Lahdenmäen arkisto; ” Ennen Alajärven
kappeliseurakunnan perustamista (1751) Järviseutu kuului Lappajärven ja aiemmin
Pietarsaaren emäseurakuntaan. Soinilaisten kirkko- eli ruumistie kulki Pirkkalanlahden kautta.
Pirkkalanlahden perukassa oli Soinilaisten venevalkama. Venevalkama oli merkitty vahvoin
puupaaluin. Ne olivat varustettu soinilaisten puumerkein. Paaluista on ollut jäänteitä viellä 1930
luvulla. Pirkkalanlahden rannalla Pekkolanniemessä tunnetaan paikannimenä Hautaniemi.
Viittaako nimi mahdolliseen soinilaisten väliaikaiseen hautapaikkaan?”

--------

http://web.telia.com/~u72802835/tommypo ... juuret.htm

Sähköposti:

x-internet@hotmail.com