Henkikirjoista 1600-luvulla

[Kuriver]

Olen yrittänyt saada selvää Kuopion pitäjän Kainulaisista 1600-luvulla HISKIn, maakirjojen ja henkikirjojen avulla. Nimiä on kertynyt jo aika hyvin, mutta ennen kuin ryhdyn kokoamaan palapeliä, minulla olisi muutama kysymys henkikirjojen tiedoista.

Luin jostain, että henkikirjoihin merkittiin alkuun yli 12-vuotiaat ja myöhemmin yli 15-vuotiaat, koska he olivat verovelvollisia. Milloin ikä muuttui? Oliko 1600-luvulla ikäraja vielä 12 vuotta?

Tarkoittaako tämä, että jos kirjaan on merkitty henkilö x ja sen alle "- poika Y", tuo poika on henkikirjaan otettaessa ollut yli 12/15-vuotias?

Entä muuttivatko ihmiset usein? Yritän erityisesti löytää "oikeaa" Pahl (anteeksi, skandinaavit puuttuu) Kainulaista ja henkikirjoita löytyykin 1600-luvulla monta tämännimistä, patronyymillä tai ilman. Kuitenkin harvoin heidät on merkitty peräkkäisiin henkikirjoihin saman kylän alle! Olen Hiskin ja henkikirjojen avulla saanut listan sekä 1600-luvulla syntyneistä, kuolleista, että muuten manituista Kainulaisista, mutta jotenkin pitäisi saada näistä muodostettua muutama henkilö. En voi uskoa, että kuopiossa on 1600-luvun loppupuolella ollut yli 10 erillistä Pahl Kainulaista...

Onko mitään vinkkejä tietojen yhdistämiseen?

[EevaH]

Olen yrittänyt saada selvää Kuopion pitäjän Kainulaisista 1600-luvulla HISKIn, maakirjojen ja henkikirjojen avulla. Nimiä on kertynyt jo aika hyvin, mutta ennen kuin ryhdyn kokoamaan palapeliä, minulla olisi muutama kysymys henkikirjojen tiedoista.

Luin jostain, että henkikirjoihin merkittiin alkuun yli 12-vuotiaat ja myöhemmin yli 15-vuotiaat, koska he olivat verovelvollisia. Milloin ikä muuttui? Oliko 1600-luvulla ikäraja vielä 12 vuotta?

Tarkoittaako tämä, että jos kirjaan on merkitty henkilö x ja sen alle "- poika Y", tuo poika on henkikirjaan otettaessa ollut yli 12/15-vuotias?

Joo, tarkoittaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että poika olisi kirjattu hengille jo 12/15-vuotiaana. Useimmiten nuoret miehet ilmaantuvat henkikirjoihin 18-20-vuotiaina. Kun eivåt papit eivätkä ihmiset itsekään olleet selvillä siitä, milloin he olivat syntyneet, oli tällaista veronkiertoa helppo harrastaa. Aineistossani nuorin 1600-luvulla hengille kirjattu, jonka iän varmasti tiedän, oli 18-vuotias.

Entä muuttivatko ihmiset usein? Yritän erityisesti löytää "oikeaa" Pahl (anteeksi, skandinaavit puuttuu) Kainulaista ja henkikirjoita löytyykin 1600-luvulla monta tämännimistä, patronyymillä tai ilman. Kuitenkin harvoin heidät on merkitty peräkkäisiin henkikirjoihin saman kylän alle! Olen Hiskin ja henkikirjojen avulla saanut listan sekä 1600-luvulla syntyneistä, kuolleista, että muuten manituista Kainulaisista, mutta jotenkin pitäisi saada näistä muodostettua muutama henkilö. En voi uskoa, että kuopiossa on 1600-luvun loppupuolella ollut yli 10 erillistä Pahl Kainulaista...

Onko mitään vinkkejä tietojen yhdistämiseen?

En ole tutkinut Pohjois-Savoa, mutta Suur-Savossa henkikirjat jaoteltiin aluksi neljännes- ja kymmenkunnittain, joista varsinkaan viimeksi mainitut eivät olleet maantieteellisiä vaan veroteknisiä yksiköitä, niin että tilat saattoivat niissä hyppelehtiä kirjurin mielen mukaan. Toki se, että edellisiä henkikirjoja hyödynnettiin usein seuraavaa laadittaessa, toi kaaokseen jonkinlaista jatkuvuutta. Ensimmäinen maakirja, jossa kylät on mainittu neljännes- ja kymmenkuntien ohella täällä on 1643 ja henkikirjoihin ne tulivat pienellä viiveellä, vaihtelee eri asiakirjoissa n. kymmenen vuoden ajan. Hyvä lähde on vuoden 1664 maantarkastuskirja, siihen on merkitty silloiset isännät päinvastoin kuin yleensä maakirjoissa, joissa oli 1-2 sukupolven viive. Vielä 1700-luvun loppupuolella on maakirjoissa mainittu tilan silloisen isännän lisäksi vuoden 1664 isäntä, joten sieltä voi tarkistaa, mikä tila on kyseessä. Vuodesta 1660 lähtien (jakopalkkalaitoksen aikaan) henkikirjat on jaoteltu veronsaajittain ja tietenkin läänityslaitoksen aikaan läänitykset olivat omina osioinaan. Ja tuomiokirjathan ovat tallessa Pohjois-Savosta suurimmalta osalta 1600-1700-lukuja, niissä on paljon tietoa, jota ei löydy mistään muualta.

Asutushistoriaahan tässä joutuu tekemään, eli kirkonkirjojen päättyessä siirrytään oikeasti tutkimuksen puolelle. Useita lähteitä on pakko käyttää rinnan, jotta saisi palapelin palikat kohdalleen, mutta kyllä se talollisten kohdalla yleensä onnistuu. Happy hunting!

[Kuriver]

Kiitos hyvistä vinkeistä! Tuo helpottaa ikämääritystä paljon. Olen yrittänyt laittaa rinnakkain Exceliin kaikki Påhl/Påål/pål Kainulaiset aikajanalle, jotta voisin vähän saada viitettä summittaisten syntymäaikojen avulla, ketkä ovat samoja henkilöitä. Olen käyttänyt miniminaimisiinmenoikänä 15 vuotta eli rippikoulua. En kyllä tiedä, oliko tämä niin tuohon aikaan, mutta haarukoi vähän ikää. Tämä on silloin punaista aikaviivaa vihkimisestä taaksepäin, 15-20 vuotta on keltaista ja siitä sitten 10 vuotta taaksepäin on vihreää eli todennäköisitä. Samoin lapsen syntymästä taaksepäin olen laskenut punaiset, keltaiset ja vihreät vyöhykkeet.

Näin haarukoimalla huomasin, että kolme eri merkintää eri lähteistä voisivat hyvinkin koskea samaa Påhl Kainulaista, ja yksi näistä on Pååll Påållsson Kainulainen vuoden 1664 maantarkastuskirjassa. En kyllä erota hänen nimeään tältä sivulta, vaikka sen kuulemma pitäisi olla par 552 alla:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 0&pnum=573

Tuo vihje 1664 maantarkastuskirjasta sekä 1700-luvun maakirjoista oli erinomainen ja otan sen kiitollisena vastaan. Nyt vain uudella innolla etsimään yhteyksiä.

[EevaH]

Kiitos hyvistä vinkeistä! Tuo helpottaa ikämääritystä paljon. Olen yrittänyt laittaa rinnakkain Exceliin kaikki Påhl/Påål/pål Kainulaiset aikajanalle, jotta voisin vähän saada viitettä summittaisten syntymäaikojen avulla, ketkä ovat samoja henkilöitä. Olen käyttänyt miniminaimisiinmenoikänä 15 vuotta eli rippikoulua. En kyllä tiedä, oliko tämä niin tuohon aikaan, mutta haarukoi vähän ikää. Tämä on silloin punaista aikaviivaa vihkimisestä taaksepäin, 15-20 vuotta on keltaista ja siitä sitten 10 vuotta taaksepäin on vihreää eli todennäköisitä. Samoin lapsen syntymästä taaksepäin olen laskenut punaiset, keltaiset ja vihreät vyöhykkeet.

Hyvää analyysitekniikkaa! Tässä vielä tietoa avioitumisiästä Tiina Miettisen väitöskirjasta Ihanteista irrallaan :
" Ruotsissa lähtökohta 1500-luvun kirkkokäsikirjassa oli se, että naisen alin mahdollinen avioitumisikä oli 14 vuotta ja miehillä 15 vuotta.
Vuoden 1734 laki määritti naisille alimmaksi avioitumisiäksi 15 vuotta ja miehelle peräti 21 vuotta, joka tosin uudella asetuksella laskettiin 18 ikävuoteen vuonna 1756."
Käytännössä avioliitto solmittiin selvästi myöhemmin, miehet n. 18 ja naiset n. 17 vuotta täytettyään. Kaikkien näkemieni lapsiavioliittojen taustana on ollut tilan työvoimapula, niin että esim. 15-vuotias tytär on joutunut tuomaan vävyn taloon. Rippikoulu lanseerattiin vasta 1700-luvulla ja tuli pakolliseksi vuosisadan lopulla. Sittenkään pojat harvoin pääsivät ripille 15-vuotiaina, usein nuoremmat sisaret ehtivät edelle. Ja tuskinpa 1600-luvulla on vaadittu papin aameneen edes lukutaitoa.

Näin haarukoimalla huomasin, että kolme eri merkintää eri lähteistä voisivat hyvinkin koskea samaa Påhl Kainulaista, ja yksi näistä on Pååll Påållsson Kainulainen vuoden 1664 maantarkastuskirjassa. En kyllä erota hänen nimeään tältä sivulta, vaikka sen kuulemma pitäisi olla par 552 alla:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 0&pnum=573

Joo, ei häntä siellä näy. Se panee arvelemaan, että "par 552" ei tässä tarkoittaisi jakokunnan numeroa, joka on kunkin jakokunnan alussa ekassa sarakkeessa, vaan partiaa eli maakappaletta, jotka on numeroitu viimeiseen sarakkeeseen. Löytyisköhän sellaista? Mihin tilaan viittaa 1700-luvun maakirja? Mitä "kuulemma pitäisi" kysymyksessäsi tarkoittaa?