Wilhelm Skunck s. 10.10.1789 ylioppilasmatrikkelin mukaan

[terttut]

Turun Suomalaisen srk syntyneissä on 8.4.1790 merkinnällä "oäkta" Johanna Elisabeth, jonka äiti on 22-vuotias taloudenhoitajatar Elisabet Palmelin. Isää ei mainita siinä yhteydessä mutta myöhemmin Johanna Elisabeth esiintyy tullipäällikkö J.W. Skunckin tyttärenä.
Luutnantti Wilhelm Skunckin sanotaan Ylioppilasmatrikkelin tiedoissa syntyneen Turussa 10.10.1789 näiden samojen vanhempien lapsena. Hänen alkuperäistä syntymätietoaan olen etsinyt sitä kuitenkaan löytämättä. Mietin, voiko Wilhelmillä olla kuitenkin ehkä eri äiti tai olisiko hän syntynyt jo varhemmin.
Elisabetin jälkeen Loviisa on syntynyt 5.6. 1791, Johan 1792, Wilhelmina 1794, Anna Christina 1795 ja Gustava 1796. Avioliitto on solmittu 2.1.1795.
Skunckin ensimmäinen vaimo Anna Fredrika o.s. Telin on kuollut Turussa ennen Wilhelmin syntymää jo v. 1786 eikä lapsia ole ensimmäisstä avioliitosta jäänyt eloon.
Skunckin nuorina kuolleilla pojilla ei tietääkseni ole jälkeläisiä. Tyttäret ovat pappien ja virkamiesten vaimoina kasvattaneet isoja perheitä, joiden jäseniä näkee sukututkimuksen parissa tavantakaa.
Skunckin kuoltua v. 1797 Elisabet Palmelin Skunck on vielä mennyt naimisiin Edward Gustaf von Torckenin kanssa ja siitä avioliitosta v. 1803 syntynyt Edward on kuollut punatautiin 5-vuotiaana 30.8.1809 ja Elisabet Palmelin - Skunck - von Torcken on kuollut samaan tautiin 44-vuotiaana 4.7.1809 Pirkkalan Harjussa.
Tietääkö joku tai onko hyviä vinkkejä Wilhelm Skunckin mysteerin ratkaisemiseen?
Elisabet Palmelinin juuria en myöskään ole löytänyt enkä ole pystynyt selvittämään onko hän mahdollisesti jotakin sukua Turun Linnan Seurakunnassa vaikuttaneelle laulaja (sångare) Mikael Palmelinille, jolla oli tiettävästi vain yksi Hedvig-niminen tytär ja jonka avioliitto ja lapsen syntymä löytyvät Turun kirkonkirjoista vaikka Ylioppilasmatrikkeli väittää hänen olleen naimaton.

[Kaisa Nurhonen]

Sekä Skunckin että Palmeniuksen tapaukseen täytyy vastata savolaisittain, suattaa olla ja suattaa olla olemattakii. Jos hyvässä asemassa oleva mies jää leskeksi, ei olisi kovin kummallista, jos lapsia syntyisi taloudenhoitajattaren kanssa. Se jäi ihmetyttämään, että pappi oli kirjannut FRU Elisabeth vihkimistietoihin. Johtuiko se asessorista vai Elisabethin asemasta? Kanttori Palmeliuksella, joka ei kuollessaan ollut naimisissa, oli yksi kirjattu tytär Reetta Liljan kanssa, joten hänellä voi olla toinenkin tytär. Sukututkimuksessa kirjaukset tapahtuvat vain todetun perusteella, mutta selityksiin voi maalailla mahdollisuuksien kirjon. Jos vielä haluaisi mietiskellä, kannattaisi katsella rippikirjoja ajalta, jona lapset tulevat rippikirjaan. Olin laiska, enkä viitsinyt ryhtyä Turun tutkintaan. Joskus apu löytyy isän osalta vihkimisen yhteydessä, jossa voi olla isännimi tai ammatti. Aina se ei ole oikein merkitty, mummoni merkittiin isäpuolensa mukaan. Isä Schunk on haudattu samana päivänä kahdessa seurakunnassa. Olikohan niin arvostettu henkilö, että siunaamassa oli kaksi pappia.

[terttut]

Greta Lilljan ja Mikael Palmelinin avioliitto 20.11.1748 löytyy ja tyttären Hedvigin syntymä 6.10.1751 löytyy kirjoista helposti. Äidin ikää ei tähän syntymätapahtumaan ole merkitty, mutta rippikirjoista löytyy Gretan syntymävuodeksi 1708. Kuollessaan Mikael Palmelin on merkitty naimattomaksi mutta hän on ollut leski, koska avioliitto on takana. Muita lapsia en ole löytänyt, vaikka perhe pysyy rippikirjalistauksissa ilman pausseja. Mielestäni Greta Lillja ei sovi 1765 syntyneen Elisabet Palmelinin äidiksi koska Greta olisi (noin) 57 v Elisabetia vanhempi. Elisabet Palmelinin ikä on merkitty aina hänen lastensa syntyessä ja se täsmää syntymävuoteen 1765. Greta on kuollut 16.2.1765 ja Mikael 22.3.1765 niin että kovin pitkään ei tämä Mikael "naimatonna" ollut.
Turusta löytyy vielä korporalänkan Hedvig Palmelin joka on kuollut 23.5.1758 ja hän puolestaan voisi olla Mikael Palmelinin äiti koska hänen nimensä oli samalla rippikirjan lehdellä. Jos hän olisi kuollessaan ollut merkityt 85 v, hän olisi syntynyt 1673 ja olisi Mikaelin syntyessä joko v 1714 tai 1715, molempia näkyy, noin 41 v ja Mikael olisi luultavasti hänen nuorin? lapsensa mikäli useampia on ollut.

Wilhelm Skunckin arvoitusta tämä Palmelin-spekulaatio ei ratkaise.

JW Skunckin ensimmäinen vaimo on ollut Anna Fredrika Telin joka on kuollut Turussa 2.5.1786 ja haudattu 5.5., lähin omainen JW SKunck, eikä Wilhelm siis ole Skunckin ensimmäisen avioliitonkaan lapsi. Ylioppilasmatrikkelissa hänen äidikseen on merkitty Elisabet Skunck.

Luulen että Wilhelm Skunckin syntymä on jostain syystä kirjattu väärin mutta en löydä merkintää hänen syntymästään lähivuosiltakaan. Elisabet Palmelinin vihkimisen kohdalla ei ole isännimeä. Palmelineja löytyy lisäksi Harjusta haudankaivajan leski joka olisi syntynyt noin 1729, Siuntiossa on Anders Palmelinilla ja Hedvig Henriksdotterilla liuta lapsia 1759-1773. Jacob Palmelin ja Lena Greta Skagg ovat saaneet lapsia Loviisassa 1791-1803. Lisa Palmelin ja Carl Ekman ovat saaneet CArl-pojan 1795 Turun ruots. srk.

En voi tietää miksi Fru Skunckiin on suhtauduttu suopeammin kuin moniin muihin oäkta äiteihin - Johann Elisabet Skunckin kohdalla lukee kyllä ihan selvästi oäkta eikä isää ole syntymätiedossa mainittu mutta Skunckin lapsisarjaan hän päätyy ja ilmeisesti vain 2 viimeistä on avioliitossa syntyneitä.
Mutta kuka löytää Wilhelm Skunckille sopivan syntymäpäivän niin että jää tilaa Johanna Elisabet Skunckille kasvaa samassa kohdussa ja syntyä 8.4.1790? Jos hän on syntynyt 10.10.1789 niinkuin Ylioppilasmatrikkeli sanoo, niin ainakin äiti on joku muu.

[Kaisa Nurhonen]

Tuli mieleen sellainen vaihtoehto, että rouvaksi olisi voitu sanoa henkilöä, joka oli ollut naimisissa ja oli jäänyt leskeksi. Tällainen henkilö olisi sopinut asessorin taloudenhoitajaksi, joka ei ollut palveluspiika. Rouvallahan oli oma -us-päätteinen sukunimi eli hän oli jonkin paremman porukan tytär.

[terttut]

Piikkiön syntyneistä löytyy mielestäni WIlhelmin alkuperä 11.11.1788 päivämäärällä:

ttp://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-di ... 74&pnum=47

Piikkiön syntyneissä on Elisabet Johansdotterin oäkta lapsi, merkitty äidin tulleen Turusta, fadren obekant. Kastanut kappalainen Weckman, kummit kappalainen Joseph Weckman ja Eva Lena Rautell sekä Jungfru Cath. Christina Weckman. 


Tämä sama vuoden 1788 syntymäaika löytyy kertaalleen Pirkkalan Kaarilasta, jonne Wilhelm on joutunut äitinsä toisen avioliiton solmimisen jälkeen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 22/186.htm

mutta useimmiten on merkitty 1789, vielä WIlhelmin muuttaessa Halikon Händälään 1823.
WIlhelm kuolee Tukholmassa 1829, mutta vuodet 1823-1829 on vielä tutkimatta.