Olen löytänyt perheen
Matti Kimari & Eva Brun
Kerimäeltä, jonne he ovat muuttaneet Mikkelistä
perhettä Kerimäen kirjoissa :
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 53/321.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 154/80.htm
Matilla myös sotilasnimi Lind.
Perheellä lapsia Mikkelin maaseurakunnassa Anna s. 1785, Mathias s.1790, Elisabeth s. 1793, Eric s 1795. , Israel s. 1797 ja Maria s. 1801.
äiti Eva s. 31.8.1764 vanhemmat Johan Brun ja Anna Maria Asikain. Milloinkohan vanhemmat syntyneet?
Eva tässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8019727
Isä Matille on rippikirjassa syntymävuosi 1759, mutta tuolla en häntä mistään löydä. Kuollut Matti on 15.6.1813 Kerimäellä.
Ideoita, mistä etsiä?
Matti Kimarin vanhemmat?
Re: Matti Kimarin vanhemmat?
Joo, ei nää ihan helppoja jäljitettäviä ole, kun ovat vaihtaneet asuinpaikkoja ja piileksineet sotilasnimien takana. Tässä mitä kaivelin koneestani. Kangasniemelle jääneen haaran tunnen paremmin, kun ovat mieheni esivanhempia, mutta jotain löytyi näistä Kangasniemi -> Mikkeli -> Enonkoski reittiä siirtyneistä. Sorry, linkkejä ei ole, kun olen nää kaivellut aikana, kun digiarkistoista ei nähty untakaan, mutta Kangasniemen kirkonarkisto on digitoitu lähes kokonaisuudessaan sekä SSHY:n että KA:n kuva-arkistoihin ja Mikkelikin siltä ajalta, kun esivanhempasi siellä oleskelivat. Sekä Kangasniemen, että Kerimäen ensimmäiset rippikirjat löytyvät puhtaaksikirjoitettuina täältä
http://hiski.genealogia.fi/rk/
Sukujohdon ensimmäinen isäntä Luusniemellä, myöhemmällä tilalla numero 3. Kimarila, oli Joona Joonanpoika (Jöns Jönsson) Kimari, joka on asunut siellä 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Hänellä oli poika Lauri, jonka nimetön leski haudattiin nälkäkeväänä 11.4.1697. Lauri itse on henkikirjoissa viimeistä kertaa 1688. Häneltä jäi ainakin kaksi poikaa, Heikki ja Juho, Heikki jäi isännäksi Luusniemelle, kun taas Juho muutti Mikkelin Harjujärven tilalle No 3, joka sai nimen Kimari. Muuttomatka ei ollut pitkä, Luusniemi pistää Kyyveteen pohjoisesta ja Harjujärvi etelästä, ja veneellähän luusniemeläiset kulkivat paljolti vielä 1900-luvulla. Muutto on tapahtunut vuosien 1725 ja 1728 välillä. Juho kuoli Harjujärvellä 18.2.1728, kuoliniäksi on arvattu 65 vuotta, joka saattaa olla lähellä oikeaa. Vaimon nimeä, syntymä, vihkimis- tai kuolinaikaa ei löydy lähteistä.
Juhon nuorin poika, Erkki, syntyi Luusniemellä 27.2.1700. Hänet vihittiin 30.1.1726 Kangasniemellä Katariina Pekantytär Launiaisen kanssa. Tässä tekee mieli epäillä nimen oikeellisuutta, Kangasniemen ainoa Launiainen, Pekka Pekanpoika, vihittiin 7.12.1712 Luusniemi 4, Kermaan, leskiemännän Maria Pekantytär Marttisen kanssa, joten Kaisa olisi ollut liian nuori tämän pariskunnan tyttäreksi. On toki mahdollista, että Pekka on tullut leskimiehenä tyttärensä kanssa, mutta todennäköisempää on, että Kaisa on Kermaan edellisen isännän, Niilo Häkkisen, tytär ja pappi on sekoillut nimissä. Juuri tällaista sekoilua on todistettavasti esiintynyt tämänkin suvun nimissä, mutta tässä tapauksessa ei lähdeaineisto riitä asian varmistamiseen.
Pariskunnan esikoispoika, Erkki, syntyi Harjujärvellä n. v. 1727 ja kuoli siellä 3.9.1762. Hän oli Savon jalkaväkirykmentin Majurin komppanian ruodun No 28 (Harjumaa 4 ja 5, joista jälkimmäinen on syntymäkotini) ruotusotilaana 1752-62. Kuolinsyynä "kerrotaan hukkuneen". Vaimo 9.12.1750 Anna Matintytär Nasak, asui ainakin vielä rippikirjan 1777-84 aikaan leskenä poikiensa Erkin ja Matin kanssa Ihastjärvi 8 eli Pullialanniemen rusthollissa.
Matti Erkinpoika, s. n. 1759, oli vuoden 1806 katselmuksen mukaan palvellut Ruotsin kruunua Pullialanniemen rusthollin ratsumiehenä jo 22 vuotta ja sai eron tuossa tilaisuudessa, luultavasti myös eläkkeen, koska erikseen mainitaan hänen osallistuneen "viimeksi Venäjän kanssa käytyyn sotaan", joka täytynee tarkoittaa kustavinsotaa 1789-91. Vaimo 4.10.1785 Eeva Juhontytär Brun, s. Mikkelin Närvälässä 31.6.1764, asui Kerimäen Karvilassa ruotuköyhänä ainakin vielä 1843. Muutosta minulla ei löydy lähdetietoja; vuoden 1806- rippikirjassa on Matti merkittynä rakuunoiden luetteloon numerolle 43 merkinnällä, että on saanut muuttokirjan Ristiinaan. Kerimäelle heidät on kuitenkin merkitty vuoden 1803- rippikirjan sivulle 310, käyneet siellä ehtoollisella vuodesta 1808 lähtien.
Rummunlyöjä Juho Kustaanpoika Brun Suonsaarelta on vihitty Anna Maria Antintytär Asikaisen kanssa kirkonkylästä 27.7.1755, sotilaslähteet arvioivat Juhon syntyneen 1727, jolta ajalta Mikkelin kastelokit ovat tosi reikäiset. Kustaa Brunille ja Marketalle, jonka sukunimeksi on merkitty Tarckman tms. on kastettu useita lapsia vuodesta 1737 lähtien. Vuoden 1731 palkkausluettelossa Kustaa Brun on henkikomppanian Ristiinan ruodutetuissa numerolla 5. Näistä voisi ehkä kehitella Juho Brunille vanhempia - mutta aika varovainenhan näiden sotilasnimien kanssa joutuu olemaan.
Ehkäpä näistä tiedonmuruista on jotain vinkkejä tutkimuksiisi. Kysele lisää, jos arvelet, että mulla löytyy kaipaamaasi tietoa. Happy hunting!
http://hiski.genealogia.fi/rk/
Sukujohdon ensimmäinen isäntä Luusniemellä, myöhemmällä tilalla numero 3. Kimarila, oli Joona Joonanpoika (Jöns Jönsson) Kimari, joka on asunut siellä 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Hänellä oli poika Lauri, jonka nimetön leski haudattiin nälkäkeväänä 11.4.1697. Lauri itse on henkikirjoissa viimeistä kertaa 1688. Häneltä jäi ainakin kaksi poikaa, Heikki ja Juho, Heikki jäi isännäksi Luusniemelle, kun taas Juho muutti Mikkelin Harjujärven tilalle No 3, joka sai nimen Kimari. Muuttomatka ei ollut pitkä, Luusniemi pistää Kyyveteen pohjoisesta ja Harjujärvi etelästä, ja veneellähän luusniemeläiset kulkivat paljolti vielä 1900-luvulla. Muutto on tapahtunut vuosien 1725 ja 1728 välillä. Juho kuoli Harjujärvellä 18.2.1728, kuoliniäksi on arvattu 65 vuotta, joka saattaa olla lähellä oikeaa. Vaimon nimeä, syntymä, vihkimis- tai kuolinaikaa ei löydy lähteistä.
Juhon nuorin poika, Erkki, syntyi Luusniemellä 27.2.1700. Hänet vihittiin 30.1.1726 Kangasniemellä Katariina Pekantytär Launiaisen kanssa. Tässä tekee mieli epäillä nimen oikeellisuutta, Kangasniemen ainoa Launiainen, Pekka Pekanpoika, vihittiin 7.12.1712 Luusniemi 4, Kermaan, leskiemännän Maria Pekantytär Marttisen kanssa, joten Kaisa olisi ollut liian nuori tämän pariskunnan tyttäreksi. On toki mahdollista, että Pekka on tullut leskimiehenä tyttärensä kanssa, mutta todennäköisempää on, että Kaisa on Kermaan edellisen isännän, Niilo Häkkisen, tytär ja pappi on sekoillut nimissä. Juuri tällaista sekoilua on todistettavasti esiintynyt tämänkin suvun nimissä, mutta tässä tapauksessa ei lähdeaineisto riitä asian varmistamiseen.
Pariskunnan esikoispoika, Erkki, syntyi Harjujärvellä n. v. 1727 ja kuoli siellä 3.9.1762. Hän oli Savon jalkaväkirykmentin Majurin komppanian ruodun No 28 (Harjumaa 4 ja 5, joista jälkimmäinen on syntymäkotini) ruotusotilaana 1752-62. Kuolinsyynä "kerrotaan hukkuneen". Vaimo 9.12.1750 Anna Matintytär Nasak, asui ainakin vielä rippikirjan 1777-84 aikaan leskenä poikiensa Erkin ja Matin kanssa Ihastjärvi 8 eli Pullialanniemen rusthollissa.
Matti Erkinpoika, s. n. 1759, oli vuoden 1806 katselmuksen mukaan palvellut Ruotsin kruunua Pullialanniemen rusthollin ratsumiehenä jo 22 vuotta ja sai eron tuossa tilaisuudessa, luultavasti myös eläkkeen, koska erikseen mainitaan hänen osallistuneen "viimeksi Venäjän kanssa käytyyn sotaan", joka täytynee tarkoittaa kustavinsotaa 1789-91. Vaimo 4.10.1785 Eeva Juhontytär Brun, s. Mikkelin Närvälässä 31.6.1764, asui Kerimäen Karvilassa ruotuköyhänä ainakin vielä 1843. Muutosta minulla ei löydy lähdetietoja; vuoden 1806- rippikirjassa on Matti merkittynä rakuunoiden luetteloon numerolle 43 merkinnällä, että on saanut muuttokirjan Ristiinaan. Kerimäelle heidät on kuitenkin merkitty vuoden 1803- rippikirjan sivulle 310, käyneet siellä ehtoollisella vuodesta 1808 lähtien.
Rummunlyöjä Juho Kustaanpoika Brun Suonsaarelta on vihitty Anna Maria Antintytär Asikaisen kanssa kirkonkylästä 27.7.1755, sotilaslähteet arvioivat Juhon syntyneen 1727, jolta ajalta Mikkelin kastelokit ovat tosi reikäiset. Kustaa Brunille ja Marketalle, jonka sukunimeksi on merkitty Tarckman tms. on kastettu useita lapsia vuodesta 1737 lähtien. Vuoden 1731 palkkausluettelossa Kustaa Brun on henkikomppanian Ristiinan ruodutetuissa numerolla 5. Näistä voisi ehkä kehitella Juho Brunille vanhempia - mutta aika varovainenhan näiden sotilasnimien kanssa joutuu olemaan.
Ehkäpä näistä tiedonmuruista on jotain vinkkejä tutkimuksiisi. Kysele lisää, jos arvelet, että mulla löytyy kaipaamaasi tietoa. Happy hunting!
Viimeksi muokannut EevaH, 21.04.2014 14:32. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Matti Kimarin vanhemmat?
Kiitoksia seikkaperäisestä selvityksestä.
Hiskin haku ilmoittaa kylläkin, että 27.2.1700 syntyneen Ericin isä olisi Johan. Pitää etsiä syntyneistä, mitä siellä näkyy. Noita vanhoja vaan on niin vaikea lukea.
Mielellään tosiaan löytäisin jonkin syntymämerkinnän tuolle Matillekin, mutta en ainakaan vuodelta 1759 sitä Mikkelistä löytänyt. Pitää jatkaa etsimistä.
Eksyin nyt viikonloppuna tähän haaraan, joka olisi ensimmäinen hieman pohjoisempi löydös kuin pääasialisesti Satakunnassa pyörivä sukuni. Toki on tämä isoäidin haara, joka menee Kitee - Kerimäki alueelle. DNA tutkimus viittaa siihen, että jotain yhteisiä geenejä löytyisi Viitasaarelta kotoisin olijoille, mutta sitä en perinteisellä sukututkimuksella ole vielä löytänyt.
Hiskin haku ilmoittaa kylläkin, että 27.2.1700 syntyneen Ericin isä olisi Johan. Pitää etsiä syntyneistä, mitä siellä näkyy. Noita vanhoja vaan on niin vaikea lukea.
Mielellään tosiaan löytäisin jonkin syntymämerkinnän tuolle Matillekin, mutta en ainakaan vuodelta 1759 sitä Mikkelistä löytänyt. Pitää jatkaa etsimistä.
Eksyin nyt viikonloppuna tähän haaraan, joka olisi ensimmäinen hieman pohjoisempi löydös kuin pääasialisesti Satakunnassa pyörivä sukuni. Toki on tämä isoäidin haara, joka menee Kitee - Kerimäki alueelle. DNA tutkimus viittaa siihen, että jotain yhteisiä geenejä löytyisi Viitasaarelta kotoisin olijoille, mutta sitä en perinteisellä sukututkimuksella ole vielä löytänyt.
Re: Matti Kimarin vanhemmat?
Löysin nyt tämän linkin, jossa äiti Anna poikiensa kanssa rippikirjassa 1777-
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 0_i/67.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 0_i/67.htm
Re: Matti Kimarin vanhemmat?
Kiva, kun selviydyit tänne, FB:hen olis noin pitkä juttu jäänyt kyllä kirjoittamatta.
Ja tottakai olet oikeassa Erkin isän suhteen (tää siitä seuraa, kun yrittää pyydystää tiedonmuruja ojennukseen aamuyöstä silmät ristissä ...) Laurihan kuoli jo 1690 tienoossa ja Erkin isä oli hänen Juho-poikansa. Anteeksi, jos aiheutin hämmennystä kutsumalla Juhoa Lauriksi, Laitan nyt tähän vielä, miten mulla on nää sukupolvet, jospa nyt menis oikein:
- Lauri Joonanpoika Kimari, Luusniemi
pso nimeltä tuntematon, k. leskenä 1697 Luusniemi
- Juho Laurinpoika Kimari (etunimi liukui 1600-luvun lähteissä muodosta Jöns muotoon Johan) n. 1665 Luusniemi - 1728 Harjujärvi
pso mahdollisesti joulukuussa 1692 Juho Kimarin kanssa vihitty Kerttu Hokkanen. (Juho on kirjoitettu hengille ensi kertaa 1693, tuolloin jo vaimoineen.)
- Erkki Juhonpoika 1700 Luusniemi - 1749 Harjujärvi
pso 1726 Katariina Pekantytär Launiainen (Niilontytär Häkkinen?)
- Erkki Erkinpoika (sot. Gumse) n. 1727 Harjujärvi - 1762 Harjujärvi
pso 1750 Anna Matintytär Nasak
- Matti Erkinpoika (rak. Lind) 1759 Harjujärvi - 1813 Kerimäki, Karvila
pso 1785 Eeva Juhontytär Brun, elossa 1843 Kerimäki
Kangasniemen rippikirjat alkavat vasta 1734 ja ensimmäisestä puuttuu keskiosa. Seuraava 1757 on aika huolettomasti pidetty, esim. vaimojen nimet usein puuttuvat, samoin kuin syntymäajat ja ehtoollismerkinnät. Toisaalta kylät ja talot on merkitty aakkos/numerojärjestykseen, kun taas Mikkelin rippikirjoissa on noudatettu kinkerikiertojärjestystä aina 1800-luvun alkupuolelle eikä kylien nimiäkään ole usein merkittynä. Molempien historiakirjat ovat varsin aukolliset 1700-luvun loppupuolelle asti, eli vaikka olisi kiva löytää kastemerkintä 1750-luvulle syntyneelle esi-isälle, kun ei ole, niin ei ole. Mikkelin historiakirjoissa on myös se ongelma, että kylien nimiä on käytetty miten sattuu, oman kotitaloni kyläksi on merkitty Harjumaa, Harjujärvi, Ihastjärvi ja Pulliala (ensimmäinen näistä oikein, viimeinen ei ole maakirjakylä vaan ns. "huutokylä"). Rippikirjojen syntymävuodet saattavat poiketa 3-4 vuotta todellisista (oman 1749 syntyneen esi-isäni syntymävuotena on 1759) ja vanhusten kuoliniät jopa 20 vuotta. Arvauksiahan nää aikamääreet paljolti olivatkin. Nää vaan vinkeiksi, tiedän miten hankalaa on orientoitua uuteen paikkakuntaan ja sen aineistoon. Täällä vielä aiheesta:
viewtopic.php?f=2&t=793&p=2830&hilit=kangasniemen#p2830
Onnea tutkimuksille!
Ja tottakai olet oikeassa Erkin isän suhteen (tää siitä seuraa, kun yrittää pyydystää tiedonmuruja ojennukseen aamuyöstä silmät ristissä ...) Laurihan kuoli jo 1690 tienoossa ja Erkin isä oli hänen Juho-poikansa. Anteeksi, jos aiheutin hämmennystä kutsumalla Juhoa Lauriksi, Laitan nyt tähän vielä, miten mulla on nää sukupolvet, jospa nyt menis oikein:
- Lauri Joonanpoika Kimari, Luusniemi
pso nimeltä tuntematon, k. leskenä 1697 Luusniemi
- Juho Laurinpoika Kimari (etunimi liukui 1600-luvun lähteissä muodosta Jöns muotoon Johan) n. 1665 Luusniemi - 1728 Harjujärvi
pso mahdollisesti joulukuussa 1692 Juho Kimarin kanssa vihitty Kerttu Hokkanen. (Juho on kirjoitettu hengille ensi kertaa 1693, tuolloin jo vaimoineen.)
- Erkki Juhonpoika 1700 Luusniemi - 1749 Harjujärvi
pso 1726 Katariina Pekantytär Launiainen (Niilontytär Häkkinen?)
- Erkki Erkinpoika (sot. Gumse) n. 1727 Harjujärvi - 1762 Harjujärvi
pso 1750 Anna Matintytär Nasak
- Matti Erkinpoika (rak. Lind) 1759 Harjujärvi - 1813 Kerimäki, Karvila
pso 1785 Eeva Juhontytär Brun, elossa 1843 Kerimäki
Kangasniemen rippikirjat alkavat vasta 1734 ja ensimmäisestä puuttuu keskiosa. Seuraava 1757 on aika huolettomasti pidetty, esim. vaimojen nimet usein puuttuvat, samoin kuin syntymäajat ja ehtoollismerkinnät. Toisaalta kylät ja talot on merkitty aakkos/numerojärjestykseen, kun taas Mikkelin rippikirjoissa on noudatettu kinkerikiertojärjestystä aina 1800-luvun alkupuolelle eikä kylien nimiäkään ole usein merkittynä. Molempien historiakirjat ovat varsin aukolliset 1700-luvun loppupuolelle asti, eli vaikka olisi kiva löytää kastemerkintä 1750-luvulle syntyneelle esi-isälle, kun ei ole, niin ei ole. Mikkelin historiakirjoissa on myös se ongelma, että kylien nimiä on käytetty miten sattuu, oman kotitaloni kyläksi on merkitty Harjumaa, Harjujärvi, Ihastjärvi ja Pulliala (ensimmäinen näistä oikein, viimeinen ei ole maakirjakylä vaan ns. "huutokylä"). Rippikirjojen syntymävuodet saattavat poiketa 3-4 vuotta todellisista (oman 1749 syntyneen esi-isäni syntymävuotena on 1759) ja vanhusten kuoliniät jopa 20 vuotta. Arvauksiahan nää aikamääreet paljolti olivatkin. Nää vaan vinkeiksi, tiedän miten hankalaa on orientoitua uuteen paikkakuntaan ja sen aineistoon. Täällä vielä aiheesta:
viewtopic.php?f=2&t=793&p=2830&hilit=kangasniemen#p2830
Onnea tutkimuksille!
Re: Matti Kimarin vanhemmat?
Kiitoksia paljon.
Joitakin noista tapahtumista löysin digitoituna, tosin kaikkia en.
Tuota vaan ihmettelin, mistä ihmeestä tuonne Hiskiin oli repäisty tuo Erkin syntymäaika 27.2.1700, kun se kirja oli niin repaleinen. En siinä mitään nähnyt.
Joitakin noista tapahtumista löysin digitoituna, tosin kaikkia en.
Tuota vaan ihmettelin, mistä ihmeestä tuonne Hiskiin oli repäisty tuo Erkin syntymäaika 27.2.1700, kun se kirja oli niin repaleinen. En siinä mitään nähnyt.
Re: Matti Kimarin vanhemmat?
Monista noista kastekirjoista en saa minäkään selvää, niissä on pakko luottaa HisKiin. Itse olen näistä tiedoista paljon lukenut niistä "mustista kirjoista", jotka olivat ojennuksessa Kansallisarkiston vanhan tutkijasalin peräseinän hyllyissä aloittaessani sukututkimuksen, ja niiden kirjoittajilla oli varmaan - ainakin toivottavasti - parempikuntoiset lähteet käytettävissään. Kun merkitsee lähteeksi HisKin, ei siinä oikein muuta voi tehdä.